Vuodenaika-haaste: kevätpaitoja

Kevättä kohden piti saada jotain kevyempää talven raskaiden sekä tummien mekkojen ja tunikoiden tilalle. Halusin vaihteluakin, kokeilla lyhempien yläosien ompelua välillä.

maaritse_ottobre_elaine_paidat

Sopiva malli löytyi Ottobre-lehdestä 2/1018, Elaine-paita. Se vaikutti mutkattomalta arkivaatteelta, jossa oli laskettu olkalinja, helma edestä takaosaa lyhyempi ja sivussa kivat helmahalkiot.

Halkioita en kuitenkaan onnistunut ompelemaan, vaan ne törröttivät monen yrityksen jälkeen kuin huutomerkit. Niiden kanssa menivät hermot ja loppujen lopuksi ompelinkin sivusaumat kokonaan kiinni ylhäältä alas asti. Sen vuoksi helmakin piti tasata.

maaritse_ottobre_elaine_vimma_muva_letti

Mutta se oli hyvä ratkaisu eli vahingossa muutin mallia vielä paremmaksi, itselleni sopivammaksi: koska halkioiden kohdalta kaava kapeni alaspäin viistoon, niiden kiinni ompelun ansiosta paidasta tuli hieman tulppaanin mallinen. Siten paidassa on yhä hyvin väljyyttä sen olematta kuitenkaan säkki ja helmakin laskeutuu nätisti.

maaritse_elaine_ottobre_vimma_lettikangas

Muita muutoksia en kaavaan tehnyt, mutta koon valinnassa piti kuitenkin huomioida se, että kaava oli tarkoitettu trikoon ja joustocollegen sijasta pellavalle. Oikean koon löysin kaavasta rinnanympäryksen mittaamalla.

maaritse_elaine_paita_vimma_lettikangas

Mutta tosiaan, onnistuin ja innoistuin loppujen lopuksi niin, että ompelin näitä neljä: kolme pitkä- ja yhden lyhythihaisen. Ne kaikki onnistuivat, mutta Vimman lettikankaisesta taisi tulla suosikkini. Jännä sinällään, koska tämä kuosi ei ole koskaan oikein sytyttänyt: alunperin tilasin tätä silkasta mielenkiinnosta nähdäkseni, miksi ihmiset ovat tähän niin hullaantuneet. Se aukeni minulle nyt vasta valmiissa vaatteessa: paitani näyttää kivalta ja tuntuu päällä aivan ihanalta. ♥

maaritse_vimma_lettipaita

Pari kertaa olen tätä töissä pitänyt ja palellut. Vielä on siis ollut liian viileää näin ohuelle paidalle. Ehkä huomenna yritän kuitenkin uudelleen, jospa kolmas kerta toden sanoisi, ja kevät alkaisi näkymään vaatetuksessakin.

Aurikoista viikkoa sulle ja mulle! 


Osallistun tällä postauksella Tavaroiden taikamaailma -blogin vuodenaika-haasteeeseen #kevät. Tarkemmin haasteesta – kuinka osallistua ja keitä on jo mukana – voit lukea edellä mainitusta Pipo-otuksen blogista täältä, klik

Neljä

Ilmeisesti jo pari vuotta on ollut meneillään villitys kutoa laatikollinen sukkia. Koska minulta usein menevät nämä villitykset ohi, en ollut tästäkään kuullut kuin vasta viime viikolla. En, vaikka omanlaisen sukkalaatikkoprojektini olen vuoden vaihteessa aloittanutkin.

maaritse_makrotex_nro4_saapassukka

Eli siinä missä toiset kutovat valitsemansa laatikon vuoden aikana sukkia täyteen, minä olen päättänyt puolestaan kutoa yhden laatikollisen lankoja sukiksi. Urakakseni otin säilytyslaatikon, johon olen kerännyt kaikki Novitan Nalle-lankani ja muita jokseenkin saman paksuisia lankoja.

maaritse_makrotex_nro4_nallelanka

maaritse_makrotex_nro4_lankalaatikko

Syy sukkien urakointiin on kyllästymiseni lankojen ja kankaiden hamstraamiseen: kässäilytavaroitani on joka paikassa, joten kotimme on kuin yhtä suurta työhuonettani.  Kasat siellä sun tällä ärsyttävät, joten jo viime vuonna aloitin varastoni vimmatun tuhoamisen ja päätin ostolakosta. Se ei ole kuitenkaan täysin pitänyt, joten työtä vielä riittää. Tavoitteeni on, että varastoni mahtuisi vielä joskus siististi yhteen kaappiin.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkat_nallelanka

Sukkia on nyt valmiina neljät parit, viidennet tulollaan. Ne ovat ihan tavallisia varresta terään kudottuja saapassukkia, koska niitä on helppo kutoa kierros silloin sun tällöin, ohi mennen, ilman sen kummemmin ajattelematta, että missä kohdin olin menossa. Eikä koolla eikä näölläkään ei ole niin väliä eli tulee sen kokosia ja näköisiä, kun sattuu tulemaan.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkien_varret_nallelanka

Loppuvuodesta näkee keiden jalkaan nämä ja vielä tulevat sopivatkaan. 🙂


Tämä villasukkapostaus liittyy MakroTex-valokuvahaasteeseen, minkä teemana tällä viikolla on nro 4. Tarkemmat tiedot haasteesta ja mukaan tulemisesta löytyvät Pieni Lintu -blogista.  Sieltä löytyvät myös muiden neloset, joten sinne siis. Hei, hei!

Terveellinen

Terveellistä olisi tasapaino: ei liikaa sitä eikä liian vähän tätä. Eli kun syö pääsääntöisesti terveellisesti,

maaritse_terveellinen_makrotex_uunihoysto

niin välillä voi herkkutella.

maaritse_terveellinen_makrotex_mignon

Työn vastapainoksi

maaritse_terveellinen_makrotex_tyojahuvi

tulee harrastaa sekä liikkua

maaritse_terveellinen_makrotex_talvinen_ranta

ja riittävästi levätä.

maaritse_terveellinen_makrotex_villasukat_novitan_nalletaika

Helppoa ja yksinkertaista, ihan perusjuttuja,  mutta silti välillä vaikeita.

Vaikeimmaksi koen joutenolon, kuten sohvalla makoilun ja television tuijottelun. Se voisi kuitenkin olla välillä hyväksi ainaisen touhamisen sijaan. Nyt olenkin pakotettu paikoilleen, koska aloitin pääsiäisen kuumeisena.

Mutta ihanaa pääsiäisen aikaa teille muille! Ja pikaista paranemista kohtalotovereille, joita valitettavan varmasti on näin tautisena aikana. Mutta onneksi nämä kulkutaudit ovat ohi meneviä, joten kohta arki rullaa taas entisellään.  ❤


Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteen teema on terveellinen. Ensi viikolla vuorossa on rohkeasti 😉 kevään merkkejä. Minulle takuuvarmoja kevään merkkejä ovat kesää kohden kiihtyvä työtahti ja kasaantuvat kotityöt. Sen vuoksi pidän bloggaamisessani tauon eli hiljennyn arjen askareisiin, jotta aikaa riittäisi paremmin myös kevät- ja kesävaatteiden ompeluun. Palaan blogilomaltani viimeistään huhtikuun lopussa. Nähdään! 

Maaliskuun keskeneräiset

Vuoden vaihteessa Craft Candidate -blogissa Teresa aloitti Keskeneräisten keskiviikko -postaussarjan, missä hän esittelee niin omia kuin muidenkin keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta – kuinka tulla mukaan ja mitä muilla on meneillään – löydät täältä, klik!


Viime kuun vaihteessa esittelin uutta neuletakkiani, mikä koukuttavuudessa sivuutti kaiken muun. Hiihtolomalla menin kuitenkin vieroitukseen eli mökille lähtiessä jätin neuleen kotiin. 😀 Pakko, sillä hartiat alkoivat jo kertoa, että niille ihastukseni on liikaa.

maaritse_lystigyarn_mondayfunday_ikkunalla

Vierotus onnistui liiankin hyvin enkä ole loman jälkeen puikkoihin koskenut muuta kuin yhtenä koulutuspäivänä, missä tikuttelin perussaapassukkaa keskittymisen tueksi.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_saapassukka

Keskeneräisenä on siis kasa neuleita, koska aikaisempi musta villatakkikin odottaa hihoja ja steekkausta, auki-leikkaamista.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_haalarimekko

Neuleiden lisäksi kesken on myös aivan uutta, farkkua. Tekeillä on siis lappuhaalarimekko (vai miksi näitä nyt kutsutaan?), mikä odottaa, että kerään rohkeuteni haalarinsolkien suhteen. Nyt mekko-ompelussa on siis luova tauko.  🙂

Edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, mitä teen pikkuhiljaa valmiiksi, sillä niitä tärkeämpiä ovat tällä hetkellä kevään ja kesän paidat niin pitemmällä kuin lyhyemmällä hihalla. Molemmista olen jo koeversiot tehnyt, ja pienten lisäviilausten jälkeen pääsen tositoimiin.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_t-paidat

Tällä aikataululla olenkin kesävaatteiden suhteen kerrankin ajoissa! Miten on sinulla, joko on kesä puikoilla tai paininjalan alla?

Huputon Kuura-huppari

Innostuin Jujunan Kuura-hupparitunikasta, sillä sen levenevä ja taaksepäin pitenevä helma olivat jotain sellaista, mitä en ollut aikaisemmin kokeillut. Tämä kokeilu ei edes maksanut mitään, sillä kaavan voi tilata ilmaiseksi Jujunan sivuilta täältä, klik. Se on siis pdf-kaava, joten se pitää itse tulostaa ja teipata kasaan.

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_kaava-arkkia

Yleensä piirtämisen sijaan mielummin teippailenkin kaavani, jos kaavassa – kuten tässä – on hyvät kohdistusmerkit. Myöskään hyvää teippirullaa ei sovi unohtaa, koska ilman sitä hommasta ei tahdo tulla mitään!

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika

Omani tein suositusta ohuemmasta kankaasta, trikoosta, joten valitsin oikean koon mittaamalla kaavasta rinnanympäryksen. Siltä osin tunikasta tulikin sopiva, mutta mittaamista olisi kannattanut tehdä enemmänkin, sillä takakappale ja helma olivat aivan liian suuria. Esim. Belle Époque Diary -blogin Teresa oli piirtänyt oman Kuuransa niin, että yläosa oli kokoa 44 ja alaosa kokoa 40. Luulen, että tuollainen muokkaaminen, ylä- ja alaosan eriparisuus, olisi voinut toimia minullakin. 

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_takasauma

Tosin minulla toimii paremmin sellaiset mallit, joissa takakappale on etukappeletta kapeampi. Se oli nyt helppo toteuttaa, kun mallissa oli valmiina istuvuutta parantava takasauma. Kavensin siis sen avulla, lapojen alaosasta lähtien, alussa loivasti, helmaa kohti syventäen. 

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_kaula_aukkoMyös pääntietä tuli muokata, koska se nousi ikävästi olkapäiltä (kuvassa olen jo toista puolta hieman matalammaksi leikannut), koska olen melko harteikas.

maaritse_jujunan_kuura_hupparitunikan_paantien_kanttaus

Pääntie ei kuitenkaan vaatinut sen kummempia kikkailuja, vaan yksinkertaisesti leikkasin sen vain matalammaksi. Siltikään en jaksanut ommella huppua enää kaiken miettimisen jälkeen, vaan kanttasin sen mustalla trikoolla. Helmaa kuitenkin vielä lyhensin, koska se alkoi tuntumaan liian pitkältä.

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_sivutasku

Melko monen muutoksen jälkeen ajattelinkin, etten toista Kuuraa enää tee. Mutta muutin mieleni, kun olen tätä pitänyt: erityisesti yläosan istuvuus ja muotoillut sivusaumat taskuineen viehättävät. 🖤 Jospa siihen seuraavaan  sitten se huppukin. 🙂


Mehukekkerit-blogissa on meneillään kässävuosihaaste, missä kuukausittain vaihtuu teema. Nyt on meneillään #paitamaaliskuu. HommaHuone-blogissa puolestaan keskitytään yksityiskohtiin, tällä hetkellä erityisesti #helmat2018.