MMM2020

Toukokuu ja itse tehdyt vaatteet eli Me Made May tekee loppuaan.

Joustamattomasta viskoosista Roscoe Blouse / True Bias.

On risujen ja ruusujen vuoro, miten se sitten menikään…

Me Made May eli MMM-haasteeseen osallistumisesta olin haaveillut useamman vuoden ajan, mutta aina ajan ja vaatteiden puuttesta olin jättänyt osallistumatta. Mutta nyt! Ajattelin siis, että itse tehtyjä on jo riittävästi koko kuukaudelle. Aikaa ei kylläkään ollut yhtään sen enempää kuin ennenkään, mutta se ei tällä kertaa hidastanut.

Mutta kun alkuun päästiin, laski myös intoni nopeasti. Syynä ei ollut ajanpuute, vaan motivaationi ottaa kuvia edes viikottain, saati päivittäin, katosi olemattomiin. Tajusin, että itse tehdyt vaatteet ovat jo niin arkinen asia, että haaste tuntui aika kummalliselta. Vielä pöljemmältä tuntui ajatukseni vaatteiden riittämättömyydestä. Voi veljet! 😀 Tokikaan en kaikkia vaatteita tee itse, mutta aina jotain itse tehtyä on päällä kuitenkin.

Joustamattomasta viskoosista bohotyylinen Roscoe-pusero.

Ei haaste turha kuitenkaan ollut, mutta ehkä ei kuitenkaan mun juttu. Tai mistä sitä tietää, haluanko vuoden päästä juhlistaa omaa ompelutaitoani näin. 😉 Nyt se ei lopulta tuntunut kuitenkaan omalta. Varsinkaan siitä syystä, että olen tullut ihan kamalan laiskaksi kuvaamaan tekemisiäni.

MaarItse-ompelublogi: naisten viskoosipusero

Kuten esimerkiksi tämä kukallinen viskoosipusero on ollut valmis tammikuusta lähtien. 😀 Se on Roscoe Blouse, millaisen tein jo viime kesänä ensimmäisen kerran. Toisen ompelin kokeillakseni, että olisiko yhden koon pienempi mukavampi, sillä ensimmäisen väljyys yllätti. Tuolloin en siis ymmärtänyt, mitä puseron bohotyyli tarkoitti eli hyvin väljäää ja laskeutuvaa silhuettia.

MaarItse-ompelublogi

Mutta eihän se silhuetti muutu toiseksi kokoa vaihtamalla. 🙂 Ei ainakaan yhden koon erolla. Eikä sen niin väliäkään, sillä olen oppinut pitämään tämän mallista puseroa sitten viime kesän: nyt väljyys viehtää siinä, missä se viime kesänä hirvitti telttamaisuudellaan.

Bohotyylinen pusero joustamattomasta viskoosista (Roscoe Blouse / True Bias).

Eli näitä eri haasteita ja puseron malleja näyttäää menevän ja tulevan, mutta mitä ihmettä sitä keksisi kuvaamisen helpottamiseksi? Tuntuu, etten enää millään jaksaisi nähdä vaivaa. Mutta sitten pitäisi luopua kaikista ompelukerhoista ja muista, jos ei kuvan kuvaa saa aikaiseksi. Höh. Kuinka te muut kuvauskammon ratkaisette?

Itse ommeltu bohotyylinen pusero joustamattomasta viskoosista..

Kaunista kesää kaikille! ♥

Neulottu Bowline

Neuloin uusiksi ennen tätä blogia neulomani Atelier-neuleatakin, mikä oli jäänyt käyttämättä. Syy siihen oli, ettei se istunut päälle oikein mitenkään, valui sinne sun tänne, koska tuolloin en vaivautunut neulomaan mallitilkkuja. Aikoinaan siitä tuli siis liian suuri, koska en ymmärtänyt käsialani olevan liian löysää.

Pitkä matka on niistä ajoista tultu, sillä nykyään en näin isoja töitä ilman mallitilkkua hevin aloita: se on pieni vaiva, jotta kerralla saa aikaiseksi sopivan neuleen eikä työ mene hukkaan. Kuten tämäkin, että kerin vyydit kertaalleen, neuloin neuletakin, purin sen, pesin langat ja kerin ne toistamiseen sekä veivasin taas valmiiksi vaatteeksi. Ennen purkamista vielä useamman vuoden kaapissa hyllyltä toiselta siirtelin ja siunailin…

Eniten harmitti pohjavärini hukkaan heittäminen, sillä se on Shilasdarin jo poistunutta kasvivärjättyä Luxury DK w/Camel -lankaa ( 40 % lampaanvillaa, 40 % angoraa, 10 % kashmiria, 10 % kamelia). Kuviovärit ostin varta vasten tälle kavereiksi: pinkki on Walcot Yarnsin Opus-lankaa (love posion) ja harmaa roiskevärjättyä La Bien Aimeen Merinoa ( pop grunge).

Puseron ohje on puolestaan Veera Välimäen Bowline, ylhäältä-alas neulottava kaarrokepusero. Omani neuloin koossa M, mutta sovelsin kuvioita ja lisäsin helmaan mittaa, jotta sain mahdollisimman paljon kulutettua pohjalankaani pois pölyttymästä. Painoa neuleelle tuli 390 grammaa.

Tästä tuli hirvittävän sievä. Värit eivät kylläkään oikein hyvin kuvissa toistu: en saanut aikoinaan enkä nyt pohjaväriä kuvattua täysin oikein. Todellisuudessa se on hieman pehmeämpi väri, mutta kyllä näistä kuvista osviittaa siitä saa, kuinka hyvin värien suhteen onnistuin. Ainakin omaan makuuni nämä kolme lankaa sopii kovin hyvin toisiinsa, vaikka pinkin langan ja pohjavärin kontrasti on hyvin pieni. Itseasiassa se on olematon, koska ne eivät erotu toisistaan mustavalkokuvassa lainkaan.

Mutta minusta se on juuri se juttu, mikä tekee tästä puserosta niin kauniin: lankojen keskinäinen kontarasti sekä sen puute eli kuinka harmaa erottuu hyvin pohjasta pilkkuineen ja samalla kehystää esille myös pinkit kuviot. Olen siis erittäin tyytyväinen, että uskalsin kokeilla, hullutella hieman.

Vielä onnistuin, mikä on aika minulle melko harvinaista kuvioneuleen värivalintojen suhteen yleensäkin.


Neulontavinkki:

  • Kuvioneuleiden kontrastia, kuinka hyvin ne toisistaan erottuvat, voi testata ottamalla niitä mustavalkokuvan. Jos ne erottuvat kuvasssa hyvin toisistaan, myös kuviot tulevat erottumaan hyvin.

Neulotut asusteet

Kevään vaihteleville keleille neuloin lämmikettä: kaksi eri väristä pantaa ja niihin sopivat kämmekkäät.

maaritse_neuleblogi_neulotut_asusteet

Violetit asusteet ovat kokonaan Filcolanan Arwettaa. Väri niissä on sama kuin aikaisemmin neulomissani kaulurissa ja No Frills -neuletakissa ( Grape Royal).

maaritse_twist_headband_arwetta

Tällaisen Twist-pannan olen neulonut jo aikaisemmin maksullisella Nina Ruthin ohjeella. Nykyisin tällaiseen solmupantaan löytyy kuitenkin netistä jo monen monta ilmaista ohjetta eli jos innostut, googleta. 🙂

maaritse_twist_headband

Solmupanta neulotaan siis putkena kuten sukanvarsi ikään. Päät yhdistetään sisäkkäin laskostettuna, mistä muodostuu kaunis rusetti eteen. Pantaan kului lankaa lähes kerällinen eli noin 50 grammaa.

maaritse_pioneergloves_filcolana_arwetta

Kämmekkäät puolestaan neuloin ilmaisen ohjeen mukaan. Ohje on nimeltään Pioneer Gloves ja löytyy Ravelystä täältä, klik.

maaritse_neulontablogi_pioneerglove

Kämmekkäiden ohje on englanninkielinen. Se ei ollut vaikea, mutta kun en keskittynyt, niin ensimmäisen parin peukalokiilat menivät väärin. Ihan hyvät näistä siitä huolimatta tuli. 🙂

maaritse_knitted_headband_and_pioneer_gloves

Mustien kohdalla keskityin ja onnistuin. Oikein tehtynä ne istuvat käteenkin paremmin. 😀 Ja kyllä, korona-aika on vaatinut veronsa ja minun käteni ovat kuivat ja ruttuiset kuin rusinat. 😉

maaritse_pioneergloves

Molemmat kämmekkäät neuloin Arwetasta 2 mm kaapeleilla ja ohjeen suurimmalla koolla. Varren pituutta voi jokainen itse säätää: violeteissani se on noin kuusi senttiä ja mustissa puolestaan neljä. Lankaa niihin kului 20-25 grammaa.

maaritse_kitchener_stich_easy_headband

Mustien kämmekkäiden pariksi neuloin mohairpannan Arwetta- ja Anisia -langoista. Panta on Sari Nordlundin Easy headband -ohjella neulottu, tosin hieman kapeampana. Maksullinen ja englannin kielinen ohje löytyy Ravelrystä täältä, klik.

Myös tämä panta neulottiin sukanvartena, mutta yhdistettiin neulan kanssa käyttämällä Kitchener Stich -tekniikkaa eli suomeksi silmukoiden, oletan. Yllä olevasta kuvasta näkyy saumankohta, minkä onnistuin melko huomaamattomasti tekemään. Ennen yhdistämistä putki kuitenkin pyöräytettiin ympäri, jotta eteen muodostui rusetti.

maaritse_easy_headband_arwetta_anisia

Että  tällaista tarveneulontaa tällä kertaa: näistä on varmasti iloa niin kevään viileissä viimoissa kuin tulevan syksyn kylmenevillä keleillä.

Joustocollegemekko

maaritse_mysticalflower_leggingsit_joustocollegemekko

Uusin Suuri Käsityö -lehti (4/2020) oli täynnä kivoja kaavoja, joista ensimmäisenä kokeilin aloittelijallekin helpoksi mainostettua taskullista mekkoa (malli nro 4).

maaritse_laatikkomainen_joustocollegemekko

Mekkoa ei kuitenkaan ihan tuosta vain surauttunut, vaikka siinä ei montaa saumaa olekaan. Kaava oli niin väljä, että mekkoa piti säätää melko tavalla. Siitäkin huolimatta, että piirsin mitoistani ja mittataulukosta huolimatta heti yhden koon pienemmän mekon kaavat. Ennen ompelua leikkelin vielä siitäkin pienemmäksi niin kainaloista kuin sivuilta. Lisäksi tein varalta mekkoon takasauman taitteen sijaan.

maaritse_ompelublogi_helppo_joustocollegemekko

Takasauma tuli tarpeeseen, sillä mekko vaati kaikesta huolimatta lisäkaventamista sekä muotoilua notkoselkäni vuoksi. Lyhensin helmaa myös kuutisen senttiä ja hihat tein ilman saumaa pidentämällä mekkokaavaa niin paljon kuin kangas antoi myöten (taisi olla 17 cm).

maaritse_taskullinen_joustocollegemekko

Mekossa on taskut ja  kaunis vihreä väri, minkä tummuuden, mutta kirkkauden, kuvaaminen ei täysin onnistunut. Mutta sopiva se on, vaikka on kuvissa vaaleamman ja valjumman näköinen kuin oikeasti onkaan.

maaritse_itse_ommeltu_helppo_joustocollegemekko

Esimerkiksi aikasemmin tekemäni Vimman Mystical Flowers -leggingsit menee tämän kanssa hyvin, vaikka tämä ei ole tunika, vaan rehellisesti mekkomittainen. Mitta – ja malli muutoinkin – tosin hieman mietityttää, ettei taida olla ihan parhain minulle. Että tämä taitaa jäädä ainokaiseksi tätä laatuaan…

vihreä7

Hyvä töihinpaluumekko kuitenkin. Toukokuussa. Erikoista. 🙂