Vanhoille lukijoille muistutuksena ja uusille uutena tietona, että tällä hetkellä olen opintovapaalla. Opiskelen Jyväskylän KSL-opintokeskuksessa taideteollisuusalan ammattitutkintoa. Oletettavasti valmistun kevään/kesän aikana, ja palaan töihin taas syksyn tullen.
Opiskeluni painottuu neulemuotoiluun, mutta sisältää paljon muutakin, kuten esimerkiksi viime viikolla olin opiskelemassa lenkkiketjujen tekemistä. Tekniikka ei ihan uutena asiana tullut, mutta en ole tainnut tänne vielä niistä mitään erityisemmin postailla, joten jonkinlaista kiriä voisin – yleensäkin – korujen tekemisen suhteen tehdä. Aloitetaan nyt viimeisimmistä, kun ensi viikolla taitaa tulla taas lisää näytettävää, sillä silloin olen menossa jalometalli-työpajaan.
Nämä lenkkityöt ovat minun kotitehtäväni kolmiosainen korusarja, joiden yksi osa oli viimeistellä pirtanauha-kurssin innoittama kunniamerkkini: tein viime vuoden lopulla itselleni ikään kuin reippausansiomerkin, koska välillä opiskelu ja matkustaminen ovat tuntuneet melko työläältä. Ihanalta, mutta usein on ollut olo, että joko pakkaan laukkua tai puran sitä enkä ole oikein varma, missä se horisontti ja mieli lepää….
Kudoin siis ensin puuvillalangoista leveän pirtanauhan, jonka päät viimeistelin mustan kanttinauhan avulla. Toisen pään käänsin kolmion muotoon ja toisen käänsin taakse, nauhan kaksin kerroin, jotta sain kiinnitysneulan pujotettua siitä läpi. Kanttinauhat ompelin nauhaan kiinni koneella, mutta kaiken muun käsin. Koristeeksi ruuvasin silmukkaruuvin minihevosen selkään. Merkki tuntui kuitenkin kaipaavan vielä jotain kimaltelevaa eikä iso kilttineulakaan oikein sopinut siihen.
Koska merkki oli liian paljas, tein sen päälle korun ruoriketjua mukaillen. Omista jemmoista löytyi vielä rubiinin värisiä lasihelmiä, mitkä sopivat tähän korusarjaan kuin nenä päähän. Viimeistelin vielä yhteneväisen ulkonäön taivuttelemalla samasta alumiinilangasta, mistä tein lenkit, sopivamman kiinnitysneulan ostoisen kilttineulan tilalle. Lisäksi peitin silmukkaruuvin korkealla välilenkillä: siinä on auki-sahaamattomia 8 mm lenkkejä useampi nippuun jätettynä.
Toinen osa oli ruoriketjuinen rannekoru.
Korusarjan kolmas osa on puolestaan samaan teemaan sopivat roikkuvat nappikorvakorut.
Tykkään, että merkkini viimeistely onnistui hyvin. Ruoriketjun kumpumainen muoto sopii hyvin yhteen pirtanauhan pinnan kanssa ja lasihelmen kirkkaus puuvillalankojen väreihin. Mutta harjoitteluahan lenkkien yhdistäminen vielä vaatii. Aikaisemmin olen yhdistellyt lähinnä lenkkejä, joiden halkaisija on ollut 5 mm. Nyt käytin 4 ja 8 mm lenkkejä, joista suuremmat olivat jotenkin kurittomia. 😉 Niiden kanssa meni siis vähän taisteluksi, mutta kaiken kaikkiaan tällaiset työt, pihtien kanssa värkkääminen, harjaannuttaa silmän ja käden yhteistyötä, mikä näkyy jopa rennon neulomisjälkeni tiukentumisena.
Nämä korut ovat siis kotitehtävänään kuuluvia eli tein muutakin viikon aikana. Esimerkiksi pääsin juottamaan elämäni ensimmäisen kerran. Sitä harjoittelen ensi viikolla enemmän, joten seuraavakin postauksen aihe saattaa olla korujen tekemiseen liittyvä. Katsotaan nyt, miten käy, sillä postausjonossa odottaa myös Unelmamekko, anorakki ja steekattu neuletakki. Onneksi paljon kanssa pärjää… 😀
