Asetin kässäopintojeni yhdeksi tavoitteeksi materiaalituntemuksen lisäämisen. Sitä on tullut muun muassa korujen tekemisen myötä, nyt viimeisimpänä muovin muodossa.
En kylläkään voi esitellä mitään valmista, koska materiaalina muovi vaikuttaa olevan minulle hankalaa. Tähän saakka olen lähinnä tehnyt erilaisia kokeiluja ja korun osia, joita voin myöhemmin jatkojalostaa esimerkiksi nahan kanssa. Opin siis työstämään erilaisilla tavoilla tavallista muovia, mitä ympäriltämme niin paljon löytyy. Esimerkiksi ensimmäisissä kuvissa oleva sininen muovi on rakennusmuovia, missä eräs kangaskauppa aikoinaan lähetti tilaukset. Sitä olen säästellyt vuosia ilmeisesti tätä hetkeä varten. 😉
Muovia työstettiin eritoten lämmöllä, kuten silittämällä ja kynttilän liekillä. Sitä varten piti opetella, millaista muovia on turvallista lämmittää ja mitä ei. Materiaalituntemus siis lisääntyi roppakaupalla, mutta miten mikäkin muovi reagoi lämpöön, vaikuttaa olevan aina lähes ennalta arvaamatonta.
Materiaalituntemuksen lisäksi ovat lisääntyneet myös kaikenmaailman korutavarat: aikaisemmin minulla ei ollut mitään, mutta nyt löytyy pihtejäkin kuin hyvin varustellusta Motonetistä tai muusta vastaavasta kaupasta. Ja sotkun määräkin vaikuttaa olevan vakio, teinpä siten mitä tahansa. 😀 Tosin yksi hyvä puoli muovin työstämisessä oli se, että tuli käytyä läpi kempparikaappeja ja käytettyä pois sellaisia pulloja, joissa oli jäljellä ehkä vielä tippa tai kaksi. Nyt nämä jämät tuli käytettyä pois, koska ensinnäkin muistin ne ja toisekseen sillä tavalla sain työstettäväksi mm. mustaa muovia. ♥
Mikä muovissa minulle on sitten niin hankalaa?
Yksinkertaisesti se, että se on muovia eli en pääse yli muovisuudesta, vaikka miten olen yrittänyt. En kuitenkaan ole vielä valmis luovuttamaan, sillä osa opiskelijakavereistani pääsi asian yli yhdistelemällä muoviin ketjuja ja helmiä. Sillä tavoin muovi menetti tietynlaisen halvan ominaisuutensa ja näytti elegantilta ja kauniilta korun osalta.
Minä en – ainakaan vielä – ole löytänyt minulle luontaista tapaa häivyttää muovin muovisuutta riittävästä. Sen sijaan yhä vahvana on tuntemukseni, että työstän muoviroskasta vain erinäköistä muoviroskaa. Että saapas nähdä, miten tämä asia minulle vielä avautuu vai avautuuko koskaan…
Mutta tähän loppuun esittelen vielä vähän lankoja, mikä on tuttu ja turvallinen aihe. Tällä hetkellä eniten inspiroivat muun muassa yllä olevat Preselit, mitkä ostin Nurjan vinkkilistan mukaan. Nurjan vinkkilistassa on listattuna värejä, mitä sopivat eri värityypeille. Preseli-vyyhdit ovat talvelle sopivassa Spearmint-värissä, mikä puolestaan sopii viime talvena neulomaani mohairpipoon. Jonkinlaisen tuubikaulurin ajattelin pipon kaveriksi tehdä.
Toiseksi mielen päällä ovat olleet Saga Woolin pienet neonväriset vyyhdit, koska löysin jemmoistani aivan ihanat aarteet näiden rinnalle – kaksi vyyhtiä Hedgehog Fibresin grafiitinharmaata sinkkua. Näistä pitää kehitellä jotain, missä voin käyttää viimeisillä Neulefestareilla oppimaani taitoa, intarsiaa pyörönä -tekniikkaa.
Mielessä kuplii monta muutakin asiaa, mitä olisi ihana tehdä ja kokeilla. Yhtenä uutena asian olisi akryylimaalaus, mitä pääsin kokeilemaan opettajien virike-illassa. Tauluni jäi hieman kesken, joten (näitäkin) maaleja joudun investoimaan jossain vaiheessa… 😅Asetelmani taulussa on kovin avoin eli aihe niin sanotusti jatkuu kehysten ulkopuolella, minkä vuoksi ainakin Uunimiehen oli vaikea hahmottaa, mitä olen maalannut. Hoksasitko sinä? 🙂
