Tämän viikon hiihtoloma tiesi ompeluaikaa ja yleisesti siivoilua. Otin esille kankaita, mitkä vievät kaapissa eniten tilaa. Näin saisin uusia vaatteita ja samalla tilaa kaappeihin. 😀 Tällä periaatteella tulin valinneeksi neuloksia. Neulosten valintaa puolsi myös viikko kaupalla keittiön pöydällä pyörinyt Ommellisen Särmä-kaava, minkä testaamista olin siirtänyt ja siirtänyt….
Yleensä uusi kaava vaatii testiversion tekemisen. Tällä kertaa tein sen Kainoneuleen vanhaakin vanhemmasta neuloksesta, sillä kauneudestaan huolimatta se ei enää oikein sytyttänyt, ei tuntunut omalta. Siitä pieleen mennyt pusero ei siis niin haittaisi. Tai niin uskottelin itselleni ja silti jännitin koko ajan, onnistuuko paita vai ei. Ikinähän sitä ei haluaisi mitään materiaalia tuhlata. Varsinkaan näin kaunista ja laadukasta.
Ja onnistuihan se. Ommellisen kaavoista minulle sopii yleensä koko L, ja sillä mentiin myös tällä kertaa. Hihoja kavensin ja helmaa lyhensin 7-8 cm, koska suoraan kaavan mukaiset mittasuhteet eivät toimineet minulla. Lisäksi lisäsin tukikankaan kauluksen vuorikappaleeseen, koska Kainoneuleen neulos oli niin laskeutuvaa; ilman tukea se olisi valahtanut.
Testipaidasta tuli ihan kevyt ja ilmava, vaikka se on neulosta. Epäilen kuitenkin, että se oli tähän malliin hitusen liian laskeutuvaa, sillä kauluksesta olisi pitänyt tulla siisti ilman tukikangastakin. Lisäksi neulos venyi kaavoja astellessa melkoisesti. Vaikka kuinka yritin asetella sen pöydälle varovasti venyttämättä ja vanuttamatta, silti se tuntui jäävän leikkuupöytäni karheaan pintaan kiinni ja ylijännittyen kaavojen leikkuu vaiheessa. Siksi tästä tuli pienempi kuin toisesta Särmästäni.
Mutta onhan se kaunis. Ja sujahtaa hyvin PuuhakasPajan Katinka-neulostakin alle. Sen ompelin puolestaan Mind the Makerin Lehti-neuloksesta. Sitä muistan ostaneeni alennuksesta pari vuotta sitten kuin Sulo Vilén 😉 , joten metrejä riittää vielä Katinkan jälkeen esimerkiksi Ommellisen Luottohousuihin. Ne sopisivat suorina ja leveä lahkeisina täydellisesti Särmä-paitojen kanssa pidettäviksi.
Testipaidan jälkeen ompelin ikään kuin sen oikean version Vanja Sean Beehave-luomuneuloksesta. Ihana ja helppo materiaali! Tähän tein samat muutokset kuin ensimmäiseen, mutta nyt kaulusta ei tarvinnut tukea.
Esimerkiksi takaa niskasta näkee, kuinka hyvin kangas kantaa tässä mallissa itsensä. En tosin ole varma, oliko tämä neulos puolestaan hieman liian jäykkää tähän malliin… Mutta lopputulos palkitsee joka tapauksessa. Edes paitojen vaikeimmat kohdat eli eturaglansaumojen ja kauluksen yhtymäkohta ei aiheuttanut harmia, kun tuijottelin kaavan mukana tulleen ohjelinkin ja rauhassa etenin.
Pitkästä aikaa näiden myötä iski oikein ompeluhimo! Siinä hurmoksessa menin ilmoittautumaan Tauko Magazinen Make and Share -ryhmään. Ja pääsin vielä mukaan! Eli olen saanut tutustua etukäteen huhtikuussa julkaistaviin ompelumalleihin ja valita niistä yhden ommeltavakseni ennen muita. Oli kuulkaa vaikea valita vain yksi, sillä nyt lehdessä oli heti useampi, mikä olisi kiinnostanut. 🤩
