Eilisten isompien lakkien lisäksi neuloin vielä pienempiä tonttulakkeja koristeeksi. Näitä voisi käyttää esimerkiksi joulupöydässä paikkakorttien koristeena tai laittaa joulukuusen oksia ”suojaamaan”.
Tässä kuvassa näkyy koko ero eiliseen lakkiin: ylhäällä isompi ja alempana pienempi.
Pienet tonttulakit neuloin kuten eiliset isot fingering-vahvuisesta langasta 2 mm pyöröllä. Tällä kertaa:
silmukoita oli yhteensä 22
1o, 1n -resoria neljä kerrosta
lakilla korkeutta reunasta noin 2 cm ennen kavennuksia.
”Joulutervehdysten” päälle neuloin tonttulakkeja lämmittämään.
Olin omasta mielestäni tallentanut monta ohjetta pienen tonttulakin neulomiseen, mutta pah ja pöh, nyt en löytänyt niistä ainuttakaan. Sohlasin sitten ohjeen omasta päästä.
Lankana minulla oli fingering-vahvuisia jämiä ja 2 mm pyöröpuikot. Minullahan on löysä käsiala, niin 2,5 mm puikot voisivat olla normaalikäsialan omaaville sopivammat.
Neuloin lakin looppaamalla alhaalta-ylöspäin 1 o, 1 n -joustinneuleella aloittaen. Aloitussilmukoita oli yhteensä 28 eli 14 per puikko. Joustinneuletta tein alkuun kuusi kerrosta ja sen jälkeen sileää neuletta niin kauan, että lakin korkeus oli aloitusreunasta noin 4 cm.
Sen jälkeen aloitin kavennukset eli neuloin kaksi yhteen kerroksen alussa sekä lopussa kaksi yhteen takareunoistaan. Näin jatkoin, kunnes silmukoita oli jäljellä enää neljä. Näistä kolme neuloin yhteen ja kahdella viimeisellä tein ylivetokavennuksen. Jätin pitkän hännän, minkä avulla sain ommeltua kulkusen kiinni.
Näin kavenneltuna lakista ei ihan parhaan mahdollisen mallinen tullut. Olisi ollut järkevämpi kaventaa harvemmin kuin joka kerros, mutta tasaisemmin esimerkiksi neljässä eri kohdassa. Sillä tavoin lakki saattaisi näyttäisi paremmalta kaikista kulmista eikä vain sivulta päin. Mutta pikku vikoja… 😀 Huomenna tonttuillaan lisää.
Koen kovin vaikeaksi ostaa lahjapaperia. Mielestäni se on niin turhaa, kun maailma on paperia täynnä ja lahjat on paketoituna vain hetken. Toki, ovathan ne lahjat sieviä sen pienen hetken, mutta yritän kuitenkin välttää lahjapaperin ostamista ja tuunata lahjapaketit kierrätyksen henkeen kaikesta kotoa löytyvästä. Yritän tehdä sieviä paketteja näinkin, toisinaan onnistuen ja toisiaan en.
Tänä vuonna paketteja sulostuttamaan tein paperilintuja, joiden ohjeeseen sattumalta Pinterestissä törmäsin. Aivan varma en ohjeen alkuperästä ole, mutta ainakin se oli ladannut nimimerkki Julis_Home. Ohje on siis video, jonne pääset tästä, klik.
Lintu on periaatteessa vain paperinen solmu, jonka toinen pää saksitaan kaartaen pääksi ja toinen pää halkaistaan pyrstöksi.
Minun lintuihini materiaali löytyi vuoden 2017 Marimekon mainoslehtisestä. Siinä oli kivoja printtejä niin onnekkaasti, että osalle tuli valkoiset pyrstöt. Niihin voisi kirjoittaa lahjansaajan nimen. Osasta taas tuli hienon kaksivärisiä, kun paperin molemmin puolin oli kahta eri printtiä. Paperisuikaleitteni koko oli noin 2,5 cm *24 cm.
Esimerkiksi linnuilla peittelin jo kertaalleen postin tuoman ja hieman kolhiintuneen paketin.
Teippasin paketin takaisin kiinni washiteipillä ja kuumaliimalla liimasin linnut aikaisemman lähettäjän laittamien teipin päiden päälle.
Nimi vielä puuttuu. Ajattelin sen mustalla tussilla kirjoittaa toisen linnun pyrstöön. Pienesti ja siististi. 🙂
Myös tämä kierrätyspussi saa mustavalkoisen linnun kylkeensä. Ajatuksenani on kääntää pussin suuta, rei’ittää mustalle nyörille reiät ja liimata lintu rusetin kylkeen kiinni.
Voihan pah ja pöh! 🙂 Näistä piti tulla ihanaakin ihanimmat sukat. Värit ja kuviot olisivat olleet niin kohdillaan.
Sukkamalli on Mia Sumellin Unelmasukat, joiden ohje on Hyvän mielen sukat -kirjassa. Ohjeessa suosituslankana oli Novitan Nalle-lanka, minkä jämiä yritin tähän sukkaprojektiin tuhota. Ne tuhoutuihan niitä, mutta ei ihan sillä tavalla kuin olin ajatellut: koska lanka oli tuttu, en ajatellut neuletiheyttä sen kummin, vaan tottumuksesta valitsisin 3 mm puikot ja aloin neulomaan ilman sen kummemmin ohjetta lukematta.
Melko nopeasti huomasin, että sukasta tulee liian suuri minulle. Käsialani on löysä ja silmukkamäärä oli muutoinkin aika suuri minun pohkeilleni, niin nämä sukat onnistuakseen olisivat vaatineet minulta Nallen sijaan ohuemman, fingering-vahvuisen langan. Posotin kuitenkin menemään, sillä ajattelin näiden menevän kuitenkin Uunimiehelle, jolle kelpaa ihan kaikki neulomani sukat. ♥
Mutta nilkan kohdalla myönsin tappioni. Kaikkien kavennusten jälkeen sukka oli yhä liian suuri kenen tahansa jalkaan. Se oli kuitenkin hyvin sievä väreiltään ja kuvioiltaan sekä tasaisesti tehty, niin en raaskinut purkaa. Sen sijaan päätin, että siitä tulee amerikkalaishenkinen joulusukka. 🙂 Ehkä siihen voisi joskus paketoida jonkin lahjankin eli tein sukan loppuun toiveissa, että siitä tulee ekologinen kierrätyslahjakäärre.
Kun päätin tehdä sukasta lähinnä joulukoristeen, lopetin ohjeen orjallisen seuraamisen ja tein sukan kärkiosan vähän sinne päin.
