Huhtikuun mustat

Osallistun Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tehdään kuukausittain yksi tai useampi työ ennalta sovitun värin mukaisesti. Aikaisemmat haastepostaukseni löydät täältä, klik.

Huhtikuuni värini oli musta, ja sellaiseksi kuukausi kääntyikin, mutta ei kylläkään käsitöiden suhteen, koska niitä en saanut kahdelta flunssaltani tehdyksi. Ensimmäinen räkätauti tuli noin kuukausi sitten. Sen jälkeen, kun olin saanut arjen jokseenkin takaisin raiteilleen, tuli uusi tauti. Että nyt vappukin menee toipilaana.

MSNUG

Mustia töitä syntyi siis huhtikuussa vain kaksi, Kaisla-neule ja nuolihuppari. Moni suunniteltu haave näin ollen siirtyi tulevaisuuteen, kuten esimerkiksi ensimmäisen laukun tekeminen.

nuolitakaa

Minä siis suunnittelen aina kuukauden alussa, mitä aion tehdä, koska kuulun niihin ihmisiin, joiden ”pitää hallita eikä hajota ollakseen luovia” eli, jos en aikatauluta, aseta jotakin tavoitetta tekemiselleni, aikani menee haaveillessa enkä saa mitään aikaiseksi.

Sairastelujen vuoksi suunnitelmani tuli kuitenkin unohtaa, ja menin eteenpäin päivä kerrallaan. Vaikka käsityöt jäivät taka-alalle, osallistuin pitkästä aikaa Instagramissa Fat Mum Slim valokuvaushaasteeseen. Tosin osallistuin vain viimeiseen kahteen viikkoon eli lähdin mukaan siinä vaiheessa, kun rytmi käsitöiden tekemiseen oli lopullisesti menetetty. Nämä kuvat ovat tuon kahden viikon suosituimmat (loput ovat nähtävissä Instagramissa @maaritso).

IMG_20170424_055609_651

Huomenna alkava toukokuuni on mintun värinen. Toivon mukaan kuukauden vaihtuminen tuo mukanaan taas viikottaisen postausrytminikin! Mukavaa vappua kaikille!

Lempilankani Kaisla

Vihreä maaliskuu meni, tervetuloa musta huhtikuu! Jälleen kuukausi vaihtui, niin vaihdoin myös blogin ylätunnisteen kuukauden teeman mukaisesti, mustan puhuvaksi. Eli osallistun tänä vuonna Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tulee tehdä kuukausittain jokin työ/töitä ennalta valitun värin mukaan, ja etukäteen olen siis valinnut huhtikuun värikseni mustan. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun aikaisemmista haastetöistä puolestaan täältä, klik.

Kuukauden ensimmäinen musta työni on tehty Novitan Kaisla  -langasta. Muutama vuosi sitten, ollessani pitkässä tulehduskierteessä, se oli ainut lanka, jota pystyin kutomaan ilman rintarangan tulehtumista tai järjettömiä niska-hartiakipuja. En tiedä miksi, sillä se on melko paksua, painaavaakin, mutta niin vain oli.

MUSTASNUG

Plussaa on myös se, että Kaisla-langasta tehdyt neuleet voi pestä jopa 60:ssä asteessa, se on suomalaista ja tehty osittain kierrätyspuuvillasta. Kaikkine hyvine ominaisuuksineen, kutoisinkin siitä kaikkea mahdollista, mutta paksuna puuvillalankana se ei ihan kaikkeen taivu.

Heh, mutta silti piti yrittää. Veera Välimäen Snug on tarkoitettu ohuemmalle sporttivahvuiselle, kolmosen puikoilla kudottavalle langalle. Kaisla on puolestaan viitosen puikoilla kudottavaa, joten ihan suoraan ohjeen noudattaminen ei onnistunut.

Ensimmäiseksi yläosan jouduin kutomaan uudelleen omalla silmukkajaolla, koska näin paksu lanka ei armahtanut yhtään, kun raglansaumat eivät olleet täysin kohdallaan. Ensimmäisessä versiossa olikin kamalat kainalopussit.

mustakaisla

Seuraavaksi sain aikaiseksi pussin selän puolelle. Olin aivan ihmeissäni, kuinka onnistuin tuon ompelusta tutun ongelman siirtämään kutomiseen. No, ihmettelyt sikseen: toki raskas neulekin pussittaa, jos väljyyttä on vyötärön kohdalla liikaa ja lantion kohdalla liian vähän, joten uusiksi meni.

mustaneule

Myös helma piti tehdä kahteen kertaan, koska alkuperäinen taaksepäin pitenevä helma ei sopinutkaan minulle. Joten purin jälleen ja kudoin omanlaiseni, tasapitkän.

MSNUG

Tällainen on siis minun lempilankani ♥. Millainen on sinun?