Taistelin pitkän aikaa tätä ruusunpunaista lankaa vastaan, ja ihan turhaan. Joulun aikaan se oli alennuksessa Novitan verkkokaupassa, niin tilasin sitä siltä seisomalta, silmääkän räpäyttämättä, ilman ainuttakaan harkitsevaa tai epäilevää ajatusta.
Aloitin villatakin kutomisen Novitan ylhäältä-alas-ohjeen mukaan, mutta loppujen lopuksi muokkasin ohjetta vähän joka käänteessä.
Kaulusen tein lyhennetyin kierroksin, jotta se olisi takaa etuosaa korkeampi. Muutoin tahtoo tulla sellainen fiilis, että on nuttu nurinpäin päällä.
Harteikkaana saan yleensä aina kutoa yläosan pitämmäksi kuin ohjeessa. Niin tein nytkin. Ilokseni raglansaumat olivat kuitenkin juuri oikeissa kohdissa eli ohjeen mukainen silmukkajako toimii minulla. Ja sehän tietenkin parantaa istuvuutta ja ehkäisee kainalopussien syntymistä. Inhoan niitä yli kaiken.
Kapealanteisena jätin osan helmalisäyksistä pois. Lisäksi kavensin muutaman silmukan ennen helman ainaoikeaareunusta, jotta se laskeutuisi paremmin. Niin A-mallista tuli enemmän maatuskamallinen. Kudoin villatakkiin myös valesaumat sekä päällitaskut.
Lopputuloksesta ensimäisenä ajattelin, että voi veljet, olikohan tämä nyt ihan loppuun asti ajateltu. Väri on ihana, mutta en ole varma tykkäänkö siitä näin suurena pintana. En aio tätä kuitenkaan purkkaakaan, koska sinällään takissa ole mitään vikaa, vaikka onhan se kooltaan aika reilu. Ehkä kuitenkin vielä tuunaan sitä, sillä mielestäni jotain särmää tähän supertyttömäiseen takkiin pitäisi saada. Ehkä jonkinlaiset yksinkertaiset sashiko-kirjontamallit voisivat toimia, vai mitä.
Oletko sinä hullaantunut vaaleanpunaiseen?