Steekattu harmaa villatakki

Syyslomalla vilauttelin tätä, ensimmäistä steekkauskokeiluani. Silloin jännitin kovasti seuraavaa vaihetta, koneompelua ja auki-leikkaamista, mutta nyt villatakki on ollut valmiina jo hyvän aikaa ja käytössäkin.

Villatakin – kuten muidenkin käsitöiden – kuvaaminen on jäänyt pitkäksi aikaa mm. siksi, että valoa on ollut niin vähän eikä kameran edessä oleminen ole ikinä ollut luontevaa. Viime aikoina se on tuntunut jostain syystä erityisen vaikealta. Liian kiire, sitä kait se on ollut. 

tammikuinen_lumipyry_maaritse

Vaikka valoa ei ole ollut vieläkään, päätin eilen siitäkin huolimatta yrittää kuvaamista. Itseasiassa olimme mökillä ja lunta pyrytti ulkona vaakasuoraan, mutta ajattelin, että vain hihat käärimällä pääsisin blogijumini yli. Siinä ehkä onnistuin, mutta osa kuvista on melko tummia ja/tai kellertäviä, että niissä on mökkifiilistä kerrakseen. Mutta kyllä niistä selvää saa. Ainakin toivon niin. 🙂 

Mutta nyt takaisin aiheeseen eli ensimmäiseen steekkauskokeiluuni, mikä syntyi alunperin haaveestani saada pitkä vaaleanharmaa villatakki. Samoihin aikoihin luin Mehukekkerit-blogista steekkauksesta. Postauksessa Veera toteaa, että ”itselleni näin ompelijana tämä on aivan loistava tapa neuloa paita”. Näinpä. Steekkaamalla villatakki tehdään siis niin, että ensin neule kudotaan saumattomasti (joko ylhäältä tai alhaalta päin), minkä jälkeen etuosaan ommellaan ompelukoneella kaksi ommelta, joiden välistä neule leikataan auki ja reunoista poimitaan silmukat nappilistaa varten.

Omaksi saumattomaksi, ylhäältä-alas kudottavaksi mallisiksi valitsin Heidi Kirrmaierin Mountain High – puseron, koska sen neuletiheys sopi jäkälän väriseen seiska veikkaan, jota olin etukäteen jo hamstrannut. Myös ainaoikeat yksityiskohdat näyttivät kivalle eikä sitä tarvinut juurikaan muokata, vaikka aikomukseni oli muuttaa se pitkäksi villatakiksi.

Kutominen sujuikin hyvin mutkattomasti, mutta ennen auki-leikkaamista surffailin paljon netissä rauhoittaakseni mieltäni, jotta uskaltaisin ottaa sakset käteeni. Steekkauspostauksia, vinkkejä löytyikin hyvin: selväksi tuli ainakin se, että neule on hyvä pingottaa ennen koneompelua, koska siksak-ommel ei tule antamaan periksi ja siitä johtuen valmiin villatakin nappilista saattaa kiristää.

harmaanvillatakin_siksak

Vaikka steekatessa neuleen keskikohta merkitään yleensä kutomalla keskellä pari silmukkaa nurin, omassani niitä on kolme, koska sen levyinen ainaoikea-koristeraita kuului malliin valmiina, joten hyödynsin sitä. Pingotuksen jälkeen ompelin siis siksakin kahteen kertaan tuon koristeraidan molemmin puolin, sitten nips naps ja nappilistoja kutomaan.

steekattu_harmaa_mountainhigh_edesta_maaritse

Kaikesta jännittämisestä huolimatta, leikkaaminen ei sitten lopen tuntunutkaan miltään, mutta sen jälkeen huomasin, että olin unohtanut löysätä ompelukoneen paininjalan puristusta ja siksi neule oli hieman venynyt keskeltä. Sen vuoksi nappilista aaltoilee. Että minun neuleni ei vedä eikä kiristä, vaan päinvastoin, meni sitten ihan toiseen suuntaan.

steekattu_mountainhigh_maaritse

Aaltoilu ei tosin niin näy, jos kaikkia nappeja ei ole napitettu ja harvemmin niin olen tätä pitänyt. Yleensä napitan vain muutaman keskeltä. 

steekattu_mountain_high_maaritse

steekattu_harmaa_mountainhigh_takaa_maaritse

Toisekseen, näin pitkä takki olisi voinut olla pikkasen leveämpi, vaikka sujuu se hyvin näinkin esim. relaxed-mekkojeni päälle (kuvissa takin alla onkin yksi niistä, paljon pidetty kokomustani ja leggingsit olen ommellut Noshin hyvällä ilmaiskaavalla). Villatakki on siis pidennetty koosta M1 (vartalon ympärys noin 100 cm) ja korkeutta nappilistalla on 85 cm. Kaiken kaikkiaan lankaa tähän kului melko tasan viisi kerää eli 750 g.

steekattu_harmaa_mountainhigh_sivusta_maaritse

Tykkään langan väristä, meleeratusta vaaleanharmaasta, mutta välissä oli muutama musta pätkä, joita en ymmärtänyt katkaista pois. Kutoessa minusta ne oli hauskoja, mutta niitä ei ollutkaan kuin vain muutamassa kohdin: luulin, että niitä olisi tullut enemmänkin. Yksittäisinä ne näyttävät vähän pöljiltä. Yksi työkaveri yrittikin pyyhkiä niitä pois tussinjälkinä… Pahuksen kauneuspilkut!

steekattu_harmaa_mountainhigh_etumus_maaritse

Niin hyvin kuitenkin onnistuin, että nyt on tekeillä jo toinen: leikkaaminen ei enää hirvitä ja ohjetta seuraamalla yläosasta tuli kerralla istuva (harteikkaana istuvuus on usein ongelma). En kuitenkaan koe tätä tapaa nopeammaksi kuin normisti ylhäältä-alas tehtynä, mutta minulle juurikin villatakin istuvuus oli näin helpompi hahmottaa. Nyt tuli kylläkin vähän liian istuva, mutta parempi sekin kuin säkit, joita yleensä kudon: liian suuret villatakit jäävät pitämättä, koska ne tuntuvat venyvän ja vanuvan päällä sekä rullaavat alla olevat vaatteet mytyiksi. Ja nythän tiedän, että hyvin istuvaan mekkoon pitää hieman lisätä väljyyttä, niin se toimii paremmin auki-leikattuna takkina. \o/

harmaanvillatakin_nappi

Ja seuraavaankin tulee tällaiset tavalliset, mutta ah niin ihanat, mattapintaiset napit. 😍

14 vastausta artikkeliin “Steekattu harmaa villatakki

  1. Ihana neuletakki ja oikein onnistunut! Itse en olekaan koskaan steekkausta kokeillut, mutta vaikuttaa ihan toimivaltaidealta. Tsemppiä huomenna alkavaan arkeen!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos Kati! Kannattaa kokeilla, toimiva tekniikka ainakin mun kohdalla. 🙂 Kunhan saan toisen valmiiksi, niin voisin postauksee kerätä linkkilistaakin, mistä steekkausvinkkejä.

      Tsemppiä sinnekin, tästä se taas lähtee, kevään kujanjuoksu! 😀

      Tykkää

    1. Kiitos Hanna Emilia! Tosisaan munkin piti kerätä rohkeutta useamman päivän ajan, että kykenin. 😀

      Ja todellakin, kuvaaminen on ihan tuskaa tällä hetkellä, kun valo ei riitä. Onneksi kevättä kohden mennään!

      Tykkää

  2. Tuo on tosi upea, värineen kaikkineen. Onnittelut! Mun kaaliini ei vaan nyt äkkiseltään mahdu, että mitenkä tuo nappilista nyt tuli sitten tehtyä tuohon? Ilmeisesti poimit jotain silmukoita sitten siitä leikatusta kohdasta, vai…? Eikö lähtenyt purkautumaan? Pistäpäs rautalangasta vääntäen siihen seuraavaan postaukseen ja kuvien kera tuon kohdan teko tällaiselle tumpelommalle käsitöiden tekijälle neuvot. 😉

    Liked by 1 henkilö

    1. 😀 Vai sinä tumpelo? Siitä oisin erimieltä, mutta oikeassa olet siinä, että ”vedin mutkia suoriksi” tällä kertaa, koska en muistanut leikkuuvaiheessa ottaa kuvia ja muutenkin tälle postaukselle tuli mittaa… Sori. Ajatuksena onkin paikata seuraavan postauksessa kohdalla, mutta lyhyesti nyt tässä, että ompeleen vierestä tosiaan, kuten mainitsinkin, niin poimitaan ne silmukat auki-leikkaamisen jälkeen kuten tavallisestikin villatakkia kutoessa. Jos siis tekee nappilistan viimeisenä… Mehukekkeri-blogista, linkistä, löytyy videon pätkää, jos heti kiinnostaa. 😄

      Tykkää

  3. Kuolattavan hieno neuletakki! Tuo malli on todella hieno ja kaunista jälkeä. Pitää kokeilla neuloa seuraavaksi ylhäältä alaspäin,kun sinä ja äitikin on sitä tapaa kehunut. Vau!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos Teresa S! Ehdottomasti kannattaa kokeilla, ja varsinkin jos apuja on vielä saatavilla noinkin läheltä. 🙂 On tämä niin paljon helpompaa, kun voi sovitella ja joutusampaa, kun ei tarvi saumoja ommella.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s