Kesämuistoja | MakroTex

Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana on kesämuistoja, joita oli ihan runsaudenpulaan ja valinnanvaikeuteen asti. Tässä nyt kuitenkin muutamia kuvia…

maaritse_makrotex_kesamuistoja

kirkkaista päivistä ja hämäristä illoista,

maaritse_maitohorsma

maaritse_kuutamo

merestä ja luonnonelävistä,

maaritse_purjelaivoja

maaritse_mennikainen

maaritse_kurkkiva

maaritse_kuivattelemassa

maaritse_suojeleva

maaritse_janikset

ja upeista auringonlaskuista.

maaritse_tyyni_auringonlasku

maaritse_auringonlasku_mokin_taakse

Kesä oli ihana, mutta silti en sitä kaipaa, vaan lunta ja pakkasta. Toivottavasti talvi tulisi pian!

18 vastausta artikkeliin “Kesämuistoja | MakroTex

    1. No, juu. Tykkään talvesta, mutta nyt yllätin kyllä itsenikin haaveilemalla jo toppavaatteista. 😄

      Kiitos, se on munkin lemppari, menee niukin naukin jopa auringonlaskujen edelle. Mukavaa alkanutta lokakuuta!

      Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos, UUna! Nuo asukit ei aina mökillä kylläkään naurata, varsinkaan nuo isot muurahaiset, mitkä kuivuuden vuoksi pyrkivät tänä kesänä sisälle. 🙂 Ne on yllättävän isoja!

      Tykkää

  1. Kauniita kuvia, varsinkin niistä hyöteisistä otettuja. Minusta on ihmeellistä, että joutsenet tekevät yli kolme poikasta, mutta täällä meillä Mikkelissä työpaikkani lähellä olevassa lammessa on tänä kesänä asustellut joutsen perhe jolla on kuusi poikasta. Niiden poikasten kasvua olen saanut seurata koko kesän ajan. Sitä poikueen kokoa on käynyt kuvailemassa moni ihminen ja lehdessäkin ollut juttuja. Ja nyt, näen sinulla myös kuvan kuudestä joutsenen poikasesta siellä päin. Ihmeellistä. Onko lämmin kesä kypsentänyt joutsenille ennätys pesueen.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos, Noksu. En osaa sanoa, miten lämmin kesä on vaikuttanut, sillä tällä parilla oli viime kesänäkin viisi poikasta. Mutta oli miten oli, niin aina joutsenten kohtaaminen on jokseenkin pysähdyttävä kokemus. Näilläkin oli tapana uida mökin ohi päivittäin edes-takaisin tiettyinä kellonaikoina, välillä pysähtyivät kohdalla näyttäytymään, mutta yleensä uivat vain ohi. Silti sitä seurasi aina yhtä lumoutuneena. ♥

      Tykkää

    1. Kiitos, Liplatus. Ei jänistä helle vaivannut, vaan kutiseva selkä ja yön hämärässä uskalsi hetken hiekalla pyöriä ja makoilla. 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s