Joulukortien tekeminen ja lähettäminen on minun kohdalla taakse jäänyt perinne. Lopetin sen pari joulua sitten, kun tympäisi joulua edeltänyt Postin lakko. Sen vuoksi useammat kortit eivät ehtineet ajoissa edes perille. Toisekseen aika harva niitä tuntuu nykyisin enää lähettävän. Siitä johtuen minulle tuli tunne, että jouluilon sijaan herätin syyllisyyden useammissa, kun he eivät olleet lähettäneet korttia minulle.
Se ei liene joulun eikä edes joulukorttien tarkoitus, joten luovuin korttiperinteestä. Se oli harmi sinällään, sillä tykkään korttiaskartelusta. Niiden tekeminen oli aikaisemmin myös osa joulun viettoani, koska tein seuraavan vuoden kortit valmiiksi aina aaton jälkeen kaikesta joulutilpehööristä, kuten mainoksista ja käärrepapereista, mitä jouluna kertyi.
Nämä postauksissa olevat on vanhaa varastoani siis, jota en ole raaskinut laittaa eteenpäin.
Osan tosin olen perinyt Äiti Armaalta takaisin. 😀 Eli olen antanut hänelle onnistuneimpia kortteja, koska tarvittaessa ne voin sieltä hakea takaisin kuvattavaksi. Sellainen kortti onkin yläpuolella olevassa kuvassa: se on kaunein kortti, minkä olen omasta mielestäni tehnyt värityskirjasta leikkaamista ja värittämistäni ympyröistä.
Tänä vuonna aion palauttaa korttien tekemisen jouluperinteekseni. En kuitenkaan tee niitä omalle tuttavapiirilleni, vaan ikäihmisiä ilostuttamanaan. Siskot ja Simot siis keräävät joulukortteja reilulla sadalla paikkakunnalla. Tänä vuonna en ehtinyt korttikeräykseen osallistumaan, mutta onneksi joulu on ensi vuonnakin. 🙂
Osallistumalla Siskojen ja Simojen Joulupostia ikäihmiselle -hankkeeseen saan itselleni ja jollekin toiselle hyvän mielen, sillä uutisoinnin mukaan kortit ovat vanhusten joukossa odotettuja ja tärkeitä. Ja sehän se taitaa olla joulun tarkoitus! ♥
Onpa kauniita kortteja! <3 Ja ihana idea lähettää vanhuksille. <3
Itselleni joulukorttiperinne on tärkeä ja rakas.
Tein kortit tänäkin vuonna. Toivon, ettei kenellekään tule kiitollisuuden velkaa siitä, että minä muistan häntä joulukortilla. Toki viime vuosista lähettämieni korttien määrä on vähentynyt varmaan puoleen ja siihen vaikuttaa se, miten paljon joulukortin lähettäminen on kallistunut. Toivoisin, ettei joulukorttiperinne katoaisi, Tällainen aito kortti on niin paljon ihanampaa saada kuin sähköinen. Elämme niin nettikuvatulvassa, että sinne kauneimmatkin e-kortit hukkuvat. Ihmisen silmä jotenkin turtuu – tai ainakin minun silmäni.
Ihanaa joulunodotusta Sulle!
Otin Sun blogin seurantaan, kun ihan vasta tajusin, miten mahtava blogisi on. 🙂
Voi kääk! Ihana kuulla! <3
Ja kiitos itsellesi monista blogivuosista ja inspiraatioista eli olen aikoinani, kun mulla oli Blogger-blogi, ollut seuraajasi sitä kautta. Nykyinen WordPress on vähän kömpelö seuraamisten (sekä kommentoinnin) suhteen, mutta aika ajoin olen vieläkin blogissasi vieraillut. Muistaakseni mun loputtoman pitkällä to do -listallakin on jokunen sun ohje jemmassa.
Ja kuin myös, ihanaa joulunodotusta! <3
Kauniita kortteja! Älä murehdi, lähetä vain sillä aina ne ilostuttaa saajaansa!
Tuonne Ikäihmisten joulukortti keräykseen taidan kiikuttaa saman tien muutaman kortin. Tämän vuoden aikana kun olen seurannut kotihoidossa olevaa vanhusta ja kärsinyt sydämen pistoksia siitä miten yksin hän siellä on, haluan ilahduttaa niitä vanhuksia joilla ei oikeasti ole ketään omaisia. Kiitos tästä postauksesta!
Kiitos kaunis Lepis!
Näm ovat todella ihania kortteja. Minusta on kamalaa, että joulukorttiperinne hiipuu pois. Mieskin sanoi, että ihan turha lähettää mitään kortteja mutta minulla on esimerkiksi hyvin iäkkäitä sukulaisia, jotka eivät todellakaan ole somessa ja uskon, että ilahtuvat perinteisestä kortista.
Kiitti Teresa! Samoilla linjoilla täällä ollaan, niin minä sinun kuin mieheni sinun miehesi kanssa. Sometoivotukset ja -kortit eivät ole sama asia paperisten korttien kanssa niin kuin Pikku Akkakin tuossa ylempänä totesi. Kierrättämällä vielä, kun tekee, niin ei tule sydämen pistoja paperin tuhlaamisestakaan. Mutta silti taitaa olla katoavaa kansanperinnettä suurten ikäluokkien myötä. 🙁
Kauniita kortteja! 🙂 Hmm, minulle ei liene tullut edes mieleen, että jollekulle voisi tulla paha mieli joulukortin saamisesta… Lähetän kortteja sen mukaan, miltä tuntuu, ja miten esim. löytyy kaupasta mieleisiä kortteja tai jaksan askarrella. Joinain vuosina lähetän paljon, joskus vain muutaman. Minusta joulukorttien ilo on siinä, että valitsee/tekee kortin saajan mukaan, ja saa lähettää lämpimiä ajatuksia matkaan. Toki postimerkit ovat nykyään hirveän kalliita, se vähentää lähettelyn iloa, samoin se, että jotkut kortit eivät koskaan löydä perille, tai saapuvat joskus ensi vuonna…
Kiitos! Totta tuokin, että postimerkit ovat melko hintavia nykyisin eikä se kannusta niiden lähettämiseen, vaikka niin ihana perinne onkin.