Feel the Bern -neuletakki

Tammikuussa Yhdysvaltojen presidentin virkaanastujaisissa syntyi Bernie Sandersista johtuen Feel the Bern -ilmiö, mihin keskeisesti liittyi kyseisen senaattorin kirjoneulelapaset. Noita kuvioita kopioivat monet neulesuunnittelijat, kuten Caitlin Hunter, joka muokkasi Soldotna Crop -ohjeeseen samat neulekuviot. Ja me neulojat, kuten minä, innostuimme näitä(kin) kuvioita toteuttamaan. 🙂

Lapasten sijaan siis minä päätin neuloa jo hyväksi havaitun Soldotnan pohjalta Feel the Bern -neuleen, johon hävittää jämälankoja. Ajatuksissani oli heti alkuperäistä ohjetta pitempi pusero niin helmasta kuin hihoista, mutta kaarrokkeen jälkeen syntyi ajatus neuletakista: kaarroke ja hihat vaikuttivat reilun kokoisilta puseroksi ja muutenkin neuletakkeja tulee pidettyä puseroita enemmän.

Aukileikkauksen eli steekkauksen tein miehustan tullessa valmiiksi, ennen hihojen neulomista. Näin siksi, että halusin tuhota kokonaan Lankamaailman mustan Milla-langan. Nappilistojen jälkeen pystyin siis tuhoamaan sen kaikkineen hihoihin, kun nappilistoihin ei tarvinnut enää varautua.

Steekkaamista varten päättelin ensin kaikki langan pätkät ja pingotin miehustan, koska koneompeleen jälkeen mahdolliset epätasaisuudet nappilistan lähellä ei enää tasoittuisi. Lisäksi koneella ompelua varten harsin muutaman merkkilangan, jotta ompeleet tulisivat edes jokseenkin suoraan. Erityisesti kaarrokkeen lisäykset sekoittivat hahmotuskykyni, niin mittaaminen ja merkkaaminen tulivat tarpeeseen.

Lopputuloksesta ei tullut tällä kertaa kovin siistiä, joten nappilistaa en teille vilauttele. 😀 En vielä ainakaan, sillä sieltä puuttuu vielä nauha, millä peittää rumat tikkaukset. Päältä nuo nappilistat nappeineen kuitenkin näyttävät hyvältä ja se sai nyt kuvauksen ajaksi riittää.

Vaikka kaarroke näytti kovin suurelta, ei takista kuitenkaan tullut mitään suuren suurta. Hyvän kokoinen ja värinen kuitenkin arkivaatteittani ajatellen: se sopii hyvin esim. uusien Maikki-mekkojen kanssa. Tähän sai hyvin myös jämälankoja tuhottua, vaikka pohjavärin, harmaan 7 veljestä -langan, jouduinkin ostamaan ja hieman kuvioita lankojen riittävyyden vuoksi muokkaamaan. Painoa tälle tuli reilut 400 grammaa, joista jo 150 grammaa oli jo edellä mainittua Milla-lankaa. Sitä oli jäänyt yksi kerä Ruusutarhurit-neuletakkiprojektista enkä ollut keksinyt sille mitään käyttöä: esim. sitä ei enää saa lisää, en itse välitä noin paksusta sukkalangasta eikä lähipiirini tuntien lahjasukkiin sitä ei voinut käyttää, koska se ei kestä konepesua. Harmaa ja valkoinen lanka olivat myös noin 40 gramman jämiä lähes kymmenen vuoden takaa: harmaa oli  Alpaka Schachenmayr SMC ja valkoinen Debbie Blissin Rialto Dk. Vihreä oli puolestaan hieman tuoreempaa, vain pari vuotta vanhaa Cascade 220 -lankaa.

Hihat jatkoin ylhäältä-alas kaventaen vasta ennen yksi oikein, yksi nurin -resoria. Jokin moka niiden pituudessa kuitenkin tapahtui, vaikka onnistuin ihan veikkaamalla aloittamaan mustat kuviot niin, että Milla-lanka tuli käytettyä kokonaan. Tai niin luulin, kunnes huomasin toisen hihan olevan noin viisi senttiä liian lyhyen. Olisin toki voinut, mutta en viitsinyt, purkaa värinvaihtumiskohdan kuvion ja neuloa harmaata osaa lisää. Mutta laiskotti, niin purin vain resorin ja kavennukset pois ja neuloin puuttuvat sentit mustalla 7 Veljeksellä. Kummallista kyllä, noinkin suurta heittoa ei hevin huomaa, jos suorassa seison enkä kiemurtele, kuten alla kuvassa. 😉

Keskeisenä Feel the Bern -ilmiötä oli Bernie Sandersin mukaisesti vähempiosaisten muistaminen, mistä tämänkin neulemallin suunnittelija muistutti: ohje on ilmainen, mutta maksun sijaan Caitlin Hunter toivoi sitä käyttävien osallistuvan hyväntekeväisyyteen. Minä osoitin omat ns. neulerahat koulumme nimissä järjestettyyn UNICEF-kävelyyn, millä kerättiin varoja koulutustyöhön Myanmarissa. Melkoisen mukava someilmiö siis: minä sain uuden kivan neuleen, lisäkokemusta steekkaamisesta, lankajämiä vähemmäksi ja hyvän mielen auttamisesta. Jälleen kerran käsityöt on ♥!

4 thoughts on “Feel the Bern -neuletakki

  1. Kaunis villatakki! Rohkea veto leikata keskeltä kahtia! Meikäläisen viimeistelytaidot eivät riittäisi ja silmukat karkaisivat sukkelaan 🙂

    1. Kiitos Lepis! 😊 Muutaman auki-leikkauksen jälkeen enää ei niin jännitä, sillä kokemusta on tullut, ettei näin karhea lanka ja koneommel anna periksi. Itseasiassa tein homman vähän toisella kädellä, niin sain aikaiseksi kamalan rumat käänteet nurjalle puolelle. Että ehkä vähän olisi saanut jännittääkin, niin olisin keskittynyt paremmin ja jälki olisi ollut siistimpää. 😂

  2. Tästä tuli upea! Minä en tosin myöskään vielä steekkaukseen ole lähtenyt, en nimittäin ensinnäkään uskalla mutta sitten myöskin ajattelen, että jos tulisi tarve purkaa neule niin saisi sitten langat edes uusiokäyttöön. Vissiin vähän perusnegatiivinen ajattelu, kun ekana tulee mieleen purku! 😀

    1. Kiitos Teresa! Tottahan se on, ettei näitä enää uudelleen käytettä. Ei kai se negatiivisuutta ole, vaan käytännöllisyyttä. Ainakin jossain määrin. 😄 Tällä kertaa olin itse vaan tyytyväinen, että sain käyttööni langat, joista ei oikein tuntunut saavan enää mitään aikaiseksi ja neuletakkeja pidän paljon. Että tässä tapauksessa tämä taisi olla käytännöllisin ratkaisu.
      Ja mitä tulee rohkeuteen, niin en enää jännittele leikkaamista. Enemmän ehkä sydämen tykytyksiä aiheuttaa koneompeluvaihe, kuinka kuprulle neule menee eli kuinka epäsiistiksi nappilistan reuna venyy ja kuinka sen sitten saan piiloon. 😅

Vastaa käyttäjälle MaarItse Peruuta vastaus