Avainsana: käsityöhaaste

Käsityöt

Tilaihme-olkalaukku

by MaarItseLeave a Comment on Tilaihme-olkalaukku

Parisen viikkoa sitten ompelukerhossani ommeltiin yhdessä Onnistuvan Tilaihme-laukkuja. Kyseinen laukku on kaavoitettu kolmeen eri kokoon, joista minä ostin kaikista suurimman W&W-version (Work and Weekend). Se on kaavoitettu työ- ja viikonloppukäyttöön. Reilun kokoisen laukun koot ovat: 46 cm leveys, 34 cm korkeus ja 12 cm syvyys.

Laukun ompelu jännitti, koska en ole aikaisemmin tehnyt näin suurta laukkua. Ajatukset pyöri vetoketjun ja kulmien ompelussa, materiaalien paksuuden käsittelyssä ja tukimateriaalien riittävyydessä. Ennen kaikkea hermostutti, kuinka tarkkaan saan kaikki osat leikattua, jotta päällinen ja vuori yhdistyisivät sujuvasti. Että huh heijaa… Mihin sitä tuli taas itsensä pistäneeksi.

Muutamat jännityksen aiheet osoittautuivatkin melkoisiksi haasteiksi, mutta lähdetään liikkeelle onnistumista.

Näyttävä laukku syntyi vakosametista, afrikkalaisesta puuvillasta (?), puuvillapalttinasta ja valmiista laukkuremmistä. Tukikankaana käytin tavallista puuvillapohjaista tukikangasta ja Eurokankaasta saatava liimapintaista laukkuhuopaa. Tavallista tukikangasta tarvitsin samettiin, koska siinä oli hieman joustoa. Silitin sen ensin kiinni koko kappaleelle ja sitten laukkuhuovasta ohjeen mukaiset osat ilman saumanvaroja. Laukkuhuovalla tuin myös vuorin. Tällä tuen määrällä koen, että hyvä tuli.

Ennen ompelua pitikin tehdä paljon valmisteluja. Tukikankaiden kiinnittämisen lisäksi oman aikansa ottivat myös sisätaskujen ompelut sekä kuminauhat läppärille ja juomapullolle. Ylläolevassa kuvassa on nähtävissä vuorin päällitasku ja alakuvassa vetoketjullinen tasku ja läppärin kuminauha. Lisäksi taskun vetoketjun yläpuolella on pieni karabiinilukko esimerkiksi avaimille, mitkä voi halutessaan sujauttaa vielä taskun sisälle.

Kaikki edellä onnistui hienosti, jopa sivulle tulleiden D-lenkkien kiinnittäminen, vaikka niiden kohdalla kangasta ja laukkuhuopaa oli monin kerroin ommeltavana.

Mutta sitten oli vuorossa vetoketjun ompelu. Sitä hinkkasin useamman kerran edes takaisin, purin ja ompelin. Lopulta sain sen ommeltua kiinni kaarevaan ylälippaan jokseenkin siedettävästi, niin annoin olla. Se menee kuitenkin kivuttomasti kiinni ja auki, niin silloinhan se täyttää tehtävänsä. 😀

Tuskastuin vetoketjun ompelusta kuitenkin niin paljon, että en edes yrittänyt ommella koneella vuoria ja päällistä toisiinsa kiinni. Sen sijaan ompelin hela hoidon käsin, koska halusin niin kovasti saada laukun valmiiksi enkä tärvellä siihen asti tehtyä huolellista työtä yhtään enempää. Menihän siihen toki aikansa, mutta eipä ole sisällä eikä päällä rytyn ryttyä.

Ja tulihan siitä kaunis. Ja toimivan kokoinen koululaukuksi, kuten halusin. Ja kaikesta jännityksestä toipuneena sisuunnuin, että täytyy tehdä vielä toinen, sillä minuahan ei vetoketjut pelottele. 😉

Tulevaa viikkoa varten pakkasin sinne mukaan muun muassa tämän projektipussukan puuvillalankoineen.

Vyökin tulee tarpeeseen, sillä ensi viikolla pääsen opettelemaan pirtanauhan tekemistä. Sekin jännittää, mutta ihan vaan mukavalla tavalla. 🙂

Käsityöt

Excited State

by MaarItseLeave a Comment on Excited State

Pääsin jälleen Tauko-lehden Make and Share -ryhmään eli sain valita tänään ilmestyneestä lehdestä, numero 12:sta, kaavan etukäteen ommeltavaksi. Tämän kertaisen lehden sporttikaavoista valitsin Marja Niemen suunnitelman Excited State -topin, koska siihen oli mahdollista ommella vuoriksi urheiluliivit. Minulla on tämän tyyppinen ostotoppi, mikä on kiva kesällä, mutta alkaa olla jo käyttönsä päässä.

Toppikaava sisälsi useamman eri toteutusvaihtoehdon: (1) kapeampi tai leveämpi helma, (2) integroidut urheiluliivit vahvemmalla tai kevyemmällä tuella sekä (3) toppi puhelintaskulla tai ilman.

Minä päädyin leveämpään helmaan, koska hieman pelotti esitellä urheilutoppia somessa. Päätin testata ensin tällä armollisemmalla versiolla, jotta kokovalinta menee oikein enkä päädy tänne pinkeänä puumana. 😉 Pelkoni taisi olla turha, sillä mittataulukon ja väljyyssuosituksen mukaisesti valittu koko vaikuttaa oikealta. Saatan seuraavaan toppiin kuitenkin piirtää kaavan niin, että kädentien piirrän yhtä kokoa pienempänä. Toisin sanoen ympärysmittanani ovat mittataulukon mukaiset, mutta lyhyenä ihmisenä, korkeussuunnassa mitat ovat – usein tämän tyyppisissä topeissa – minulle liian pitkät.

Mittasin kädentien korkeuden ennen kankaan leikkaamista, mutta siitäkin huolimatta se oli mielestäni sovitusvaiheessa, ennen huolitteluja, liian korkea. Siinä vaiheessa tein huonon korjausliikkeen eli yksinkertaisesti leikkasin useamman senttimetrin pois ja ompelin olkasaumat uudelleen kiinni. Sehän itsessään ei ole vielä virhe, mutta kaavoissahan on merkattuna yleensä se optimaaliset kohdat, mistä lyhentää, pidentää, kaventaa tai leventää mallia, jotta oikeat mittasuhteet säilyvät. Näinpä. Tein siis lyhennykseni niin sanotusti väärässä kohdassa ( ja ehkä otin pois liikaakin ), minkä vuoksi kädentien kaarretta olisi pitänyt muotoilla uudestaan. Tästä oikotie onneen -ratkaisustani johtuen topin päälliosa nousee hieman ylöspäin, kuroutuu kohti pääntien ja kädenteiden tikkauksia.

Liiviosan ompelin vahvistettuna samalla lycralla, mistä ompelin koko topin. Musta vuoriosa on Coolmax-kangasta, mikä soveltuu urheiluasuihin ja alusvaatteisiin pitäen ihon kuivana ja viileänä. Vihreä kuminauha on pehmeää vyötärökuminauhaa NuppuPrintiltä. Liiviosa oli helppo ommella, mutta toki vaati ohjeiden tarkkaa seuraamista. Se vaati eniten aikaa koko topin tekemisen suhteen, mutta oli vaivan arvoinen. Tokikaan se ei mielestäni anna raskaalle povelle sellaista tukea, mitä nopeampitempoisempi liikunta vaatii, mutta on mukava lisä.

Puhelintaskun paikka olisi ollut ylhäällä takana, keskellä paininjanselkää. Marja oli suunnitellut sen siihen, koska hän oli huomannut, että selkätaskussa puhelinta ei juurikaan huomaa liikkuessa.

Ymmärrän täysin Marjan ajatuksen ja aion tuon nerokkaan idean vielä toteuttaa. Nyt kuitenkin halusin vain testata kaavan istuvuuden ja tehdä mahdolliset korjaukset, jotta voin tehdä myöhemmin toisen topin paremmasta kankaasta. Tämän eläinkuosillisen lycran ongin Eurokankaan palalaarista, mistä johtuen kankaan laadusta ja käyttöiästä ei ole taetta. Kaiken lisäksi olen epävarma, onko tämä kuosi ihana vai ihan kamala, niin vetoketjullisen taskun ompeleminen liukkaaseen lycraan ei tässä kohtaan tuntunut vaivan arvoiselta.

Osallistuminen toistamiseen Taukon haasteeseen oli yhtä mukavaa kuin ensimmäinen kerta, mistä tein edellisen postauksen. Mukavaa on olla muiden mukana tirkistelemässä etukäteen, millaisia kaavoja on tulossa ja mahdollisesti vielä uutta oppimassa. Ilmapiiri on kannustava ja rento. Ompeluaikaakin on runsaasti (molemmilla kerroilla taisi olla viisi viikkoa).

Vaikka kiireettömyys on tervetullutta, reipas ompeluaika näyttää tuudittavan minut ajatukseen, että ehtiihän tässä… Niin kävi ensimmäisellä kerralla ja taas toistamiseen. Ompeleminen ei ole se ongelma, vaan kuvaaminen. Nähtävästi sitä venytän aina viime tippaan, niin sitten kuvat pitää ottaa pakotettuna säässä kuin säässä: viime kerralla oli varmaan kevään kylmin päivä ja eilen kuvia ottaessa tuuli ihan hirveästi. Mutta oli sentään lämmin. 😄Männikön suojassa saatiin edes muutama kuva otettua helma jokseenkin suorassa.

Käsityöt

#neulefaktahaaste

by MaarItseLeave a Comment on #neulefaktahaaste

Instagramin puolella sain neulehaasteen, minkä idea on jakaa viisi neulefaktaa itsestä. Haaste on lähtöisin @ajatuksianni:lta. Minä sain puolestaan haasteen @HommaHuone:lta, kiitos siitä! 😍

Minä en haasta ketään erityisesti, koska haaste on tainnut jo monet kiertää. Eli kuka innostuu ja haluaa mukaan, Instagramista löytyy muiden postauksia #neulefaktahaaste-hastagilla. Samalla hashtagilla voit heittäytyä omien faktojen kera mukaan.

Minun viisi neulefaktaa:

  1. Hankalin vaihe neulonnassa on minulle se hetki, kun pitää odottaa valmiin neuleen kuivumista viimeistelypesun jälkeen. Odottavan aika todellakin on pitkä. 😀 Pipot ja sukat yleensä maltan jättää rauhaan, kuivumaan kokonaan, mutta puserot on eri asia. Niitä on usein pitänyt puolimärkinä jo kokeilla, kuinka ihana tulikaan tehtyä. 😅
  2. Olen oppinut neulomaan jo ennen kouluun menoa. Siksi se on yhä minulle luontevin käsityötekniikka ja pystyn sorvaamaan valmiita ohjeita aika mutkattomasti omien mieltymyksieni mukaisiksi.
  3. En ole aikaisemmin ajatellut suunnitella itse neuleohjeita, mutta sitä olen harjoitellut kaikessa hiljaisuudessa aloitettuani taideteollisuusalan ammatti-opinnot työni ohessa. Ideoita on ihan hirveästi, mutta niiden todeksi saattaminen ohjeeksi asti on vielä kovin vaikean oloista. Jospa hiljaa hyvää tulee….
  4. Tykkään neuloa ennemmin ohuista langoista kuin paksuista. Tällä hetkellä suosikki on rustiikkinen Bio Shetland.
  5. Taidan useimmiten neuloa mustaa, harmaata tai vihreää, mutta suosin niiden lisäksi muitakin talvi-värejä. Olen siis väritykseltäni talvi, minkä mukaan tykkään valita värit, jotta niin ompelemani kuin neulomani vaatteet sopivat toinen toisiinsa. Totisen mustan ja harmaan lisäksi värikarttani sisältää myös useampia kirkkaita värejä, joita on tullut ihan kohtuu hyvin hamstarattuakin. 😀
Käsityöt

Sadie-tunika

by MaarItse1 kommentti artikkeliin Sadie-tunika

Voi kääk! Postaustaukoni venähti niin pitkäksi, että piti ihan muistella, miten näitä postauksia tehtiinkään. 😀 Yksi syy taukooni on ollut kesäkuussa aloittamani käsityöntekijä-opintoni. Siksi takana on noin monen monta keskeneräistä reissukäsityötä, uutta asiaa ja ihmistä sekä noin 3 000 ajettua kilometriä. Opintoihini palaan myöhemmin, mutta nyt ensin muutama sana ja kuva ompelukerhoni viimeisimmästä haasteesta, tuplaharson ompelusta.

Olen usean vuoden hillonnut kaapissani harmaata tuplaharsoa eli double gauzea. Se on jäänyt odottamaan inspiraatiota, sillä suuresta suosiostaan huolimatta, tämä ei ole minun lempparimatskua. En pidä sen paksuudesta, vaikka se keveää ja ilmavaa kesäkangasta onkin.

En myöskään ole kovin innostunut tämän kankaan käsittelystä, vaikka moni muu on sen helppoutta kiitellyt. Eihän tämä tokikaan mitään ohutta ja liukasta ole, mutta päänvaivaa minulle tuottaa nuo rypyt ja niiden mahdollinen siliäminen kesken ompelun. Se voi muuttaa mittasuhteita niin, ettei esimerkiksi alavarat tai hihat enää sovikaan paikalleen ilman sorvaamista. Sitä voi toki yrittää välttää sillä, että pesee ja silittää kankaan etukäteen.

Tämän tunikan kohdalla ompelu kuitenkin tällä kertaa onnistui ihan suosiolla kankaan puolesta. Mallia piti pääntieltä muokata, koska se oli liian suuri. Se ei ollut mikään suuren suuri muutos, sillä ratkoin vain taakse tarkoitetun nappihalkion pois ja ompelin keskisauman ylös asti hieman reilummalla saumanvaralla. Ja hyvin sujahtaa päälle näinkin, napittomana. Toki ratkominen oli ärsyttävää ja sohlasin kaikenlaista muutenkin, kun tätä yötä myöten ompelin. Ratkoja oli siis omista töpeistä johtuen valitettavan tarpeellinen kapistus, vaikka sinällään malli ei ollut vaikea.

Kaava on Style Arc:n Sadie Tunic. Kaavaan alkuperäisesti kuuluisi taakse pääntielle nappihalkio, mutta sen siis jätin pois. Pääntie ja helma huolitellaan alavaralla. Hihoissa on kivana yksityiskohtana solmut ja helmassa sivuhalkiot. Istuvuutta parantaa rintalaskokset. Koon valitsin mittataulukon rinnanympäryksen mukaan ja hyvä tuli. Ainoastaan helma on minusta ehkä vähän liian pitkä tai sitten se on vaan yksinkertaisesti tylsä, että siihen pitää jotakin miettiä…

Mutta ihan onnistunut fiilis tästä tuli kaiken kaikkiaan. Varsinkin, kun olen tämän kaavan testaamista kauan suunnitellut. Tällä kertaa muistin jopa ommella ompelumerkkejä mukaan, jotta työ olisi viimeistellympi. Niiden sanoma sopiikin tilanteeseen enemmän kuin hyvin: sain korjattua kaikki virheeni ja osallistuttua haasteeseen. Yay!

Aikaisemmista tuplaharsokokemuksista johtuen en edes yrittänyt tehdä pääntien ja helman alavaroja samasta kankaasta. En ole siinä koskaan onnistunut tuplaharson paksuuden vuoksi, niin tein ne suosiolla eri kankaasta. Alavarojen materiaali on Pure Waste:n harmaata palttinaa.

Lopuksi vielä muutama fiilistelykuva juhannuksen mökkielämästä. Joutsenien ja oravan jälkeen löydät listattuna minun vinkkini tuplaharson ompeluun. Nähdään! ♥

Ompeluvinkit tuplaharsolle:

  • Pese ja silitä tuplaharso ennen ompelua. Se helpottaa kankaan käsittelyä ja oikean kokoisen vaatteen ompelua.
  • Tuplaharsosta ei voi ommella mitään kovin istuvaa, koska se on nimensä mukaisesti harsomaista. Näin ollen istuvissa malleissa uhkana on saumojen periksi antaminen. Valitse siis kaava, jossa on reilusti väljyyttä. Siten vältät saumojen irvistämisen sekä polvi- ja kyynärpussien muodostumisen.
  • Tulpaharsoa ommellaan yleisneulalla (universal) koossa 70-80.
  • Rypytyslangoilla rypyttäessä ne kannattaa purkaa varovaisesti pois, ettei tee reikiä kankaaseen (been there, done that 😉 ).
  • Pääntien voi huolitella myös kanttinauhalla (kuten mekossani täällä, klik). Kanttinauhaa voi tehdä myös tulpaharsosta itsestään purkamalla siitä toisen kerroksen pois. Tuplaharsohan on nimensä mukaisesti kaksi harsokangasta päällekkäin, mikä sellaisenaan se on liian paksua kanttaamiseen.
  • Englannin kielinen vinkkipostaus tuplaharson eli double gauzen ompeluun löytyy täältä, Tilly and the Buttons -blogista, klik.