Suomusiipi-takki on näyttöneuleistani vaativin, koska se neulotaan aikaisempia neuleita ohuemmasta langasta, Fjallalopista. Lisäksi miehusta steekataan auki ja sen jälkeen siihen liitetään huppu, mikä puolestaan on kirjoneulottu ennen yhdistämistä tasona. Huppu yhdistetään yhden silmukan vaakaraidalla. Viimeiseksi neulotaan nappilista.
Kuviot ovat helppoja, mutta niitä on määrällisesti eniten kaikista kolmesta Suomusiipi-neuleesta, koska takissa ne jatkuvat hihoissa aina ranteeseen saakka.
Kaikki sai ikään kuin alkunsa tästä mallista eli kaksi aikaisempaa yläosaa ovat tästä yksinkertaistettu. Takissa yhdistyykin monta minulle tärkeää asiaa: siinä näkyy perhosen siipien linjakkuutta, ahvenien vauhdikkuutta ja monen monituista linnun siiven iskua. Näiden lisäksi kuviot muodostavat tietynlaista tuijotusta, mikä muistuttaa, että luonnossa et ole koskaan yksin. Vaatii vain hiljentymisen, jottet vain sinä tule nähdyksi.
Esimerkiksi näitä kuvia ottaessa huomasin takana olevassa kuusessa hämähäkin, joka erehdyttävästi näytti ”pukeutuneen” yhtä geometrisesti kuin minä. Tämän kesän muistettavin kohtaaminen tosin oli lumikon kanssa: istuin rannassa merta ihaillen, kun yhtäkkiä huomasin silmäkulmassani liikettä. Katsoin alas jalkojeni juureen ja katseeni kohtasi eloisat nappisilmät kuin kysyen, kuka sinä olet.
Tämä oli siis viimeinen näyttöneuleeni: koska näyttööni kuuluu vain valmiiden tuotteiden valmistus, mahdollisten ohjeiden kirjoittaminen jää myöhempään ajankohtaan. Ensin kuitenkin keskityn 5.-6.9.2025 Oulussa olevaan Pieni Lankafestivaali 2025 – tapahtumaan. Minä olen siellä monen muun mukana lauantaina näiden näyttöneuleiden kanssa. Ne eivät ole kuitenkaan pääosissa, vaan neuletuen antaminen, jos langat ovat solmussa. Toki voit tulla kyselemään myös käsityöntekijä-opinnoistani sekä kokeilemaan mukanani olevia Tukuwoolin lankoja sekä The Knitting Barberin kultaisia pyöräpuikkoja. Eli siis viikon päästä Oulussa – tuuhan mukaan!
Reilu viikko sitten kyselin teiltä kokemuksia neuleohjeiden ostamisesta, että mistä ja miksi, kun epäilin itse eläväni jonkinlaisessa Ravelry-kuplassa.
Jo muutama päivä edellisen postaukseni jälkeen tajusin olleeni liian hätäinen. Huomasin toimineeni hetkellisesti siitä lähtökohdasta, mitä leipätyönäni teen. Olen siis erityisopettaja ja opettajuuteni kautta ajatustenkulku on muovautunut enemmän tai vähemmän siihen suuntaan, että ihmiset tulisi huomioida mahdollisimman hyvin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Esimerkiksi olen miettinyt viime aikoina paljon, miten vasenkätiset neulovat tietynlaiset kavennukset, jotta silmukat menisivät haluttuun järjestykseen. En hahmota yhtään, miten he neulovat ja selviävät ohjeista, mitkä ovat kirjoitettu – varmaan pääsääntöisesti – oikeakätisille. Vielä ei ole ollut aikaa tätä asiaa selvitellä, mutta tämä nyt vain esimerkkinä, mitä kaikkea tässä on matkan varrella tullut pohdittua…
Jos olisin ajatellut asiaa tarkemmin, olisin suunnitelmallisemmin miettinyt missä ja miten asiaa on hyvä teiltä muilta kysyä. En tokikaan mitään tieteellistä tutkimusta ollut tekemässä enkä tee, mutta silti asialle olisi voinut muutaman ylimääräisen ajatuksen suoda. Nyt tulkinnan varaa jäi kovasti sen suhteen, mitä te minulle kaikissa somekanavissani vastasitte. Ja voi pojat, te vastasitte runsaasti! Jos johonkin tässä maailmassa voi luottaa, niin siihen, että toinen neuloja auttaa toista. ♥ Ihan mieletöntä – paljon kiitoksia kaikille!
Ihan ensimmäiseksi voin todeta, että vastausten perusteella Ravelry oli käytetyin: toiset käyttävät sitä päivittäin jopa ihan vain hengailuun ja osa silloin tällöin minun kaltaisesti täsmäiskuja tehden. Ja toiset taas jotain siltä väliltä….
Ravelyn ylivoimaisuudesta huolimatta mietin, kävikö kuitenkin niin, että postaukseni tavoitti lähinnä vain Ravelrya käyttävät. Sain toki muutamia vastauksia, että Ravelry on liian sekava ja/tai ostaminen hankalaa eli niitä samoja asioita, joiden alun perinkin olen kuullut aiheuttavan harmitusta. Mutta silti. Esimerkiksi Lankajengi mainittiin kommenteissa, sähköposteissa ja muissa keskusteluissa, mutta se ei saanut ainuttakaan puoltavaa ääntä Instagramin kyselyissä. Myös neulekirjat ja -lehdet saivat kaiken kaikkiaan hyvin vähän kannatusta, vaikka nykyisin niiden suhteen tuntuu olevan niukkuuden sijaan runsaudenpula. Toisin sanoen, kyselyni taisi tavoittaa lähinnä Ravelrya käyttävät ja tulos on sen mukainen.
Fakta on kuitenkin se, että ihmiset ovat ihania ja avuliaita sekä avoimia jakamaan omia kokemuksiaan. Sen sain tässä kokea ja kiitollinen olen. Hyviä vinkkejäkin tuli myös siihen, miten omaa polkuani jatkaa sekä ajattelemisen aiheitta suuntaan, jos toiseen, että ei tämä ihan nollakyselyt ollut. Päin vastoin, hyviä keskusteluja on tullut käytyä kanssaneulojien kanssa. Esille on noussut sujuvuuden/sujumattomuuden lisäksi myös ostohetkeä ohjaavat arvokysymykset, kuten esimerkiksi mikä on suunnittelijan kannalta parempi ratkaisu itse ostajan sijaan. Tätäkin oli vastauksissanne pohdittu, mistä suunnittelija saa paremman korvauksen tehdylle työlleen.
Mieluisinta neuleohjeiden ostopaikkaa ei voi siis oikein määritellä. Se näyttäytyy niin monin tavoin itse kullekin ja siihen vaikuttaa niin moni eri asia. Näkökulma vaihtuu myös sen suhteen, oletko suunnittelija vai neuloja. Esimerkiksi edellisen postaukseni jälkeen Enikö Balough julkaisi YouTube-kanavallaan jakson Do Not Became a Knitwear Designer: Part 2 – Where the Patterns Go to Die – otsikolla viitaten siihen, että ohjeet menevät juurikin Ravelryyn kuolemaan. Otsikko kuulostaa raflaavalta, mutta mielestäni Enikö eli The Monogamous Knitter tuo esille monia ajattelemisen arvoisia asioita neuleohjeiden suunnitteluun ja niiden ostamisen suhteen.
Uteliasuudestani kysyin asiaa vielä myös tekoälyltä, kun sen hyödyntämisen opettelu on ollut ajankohtaista kässäopintojeni myötä. Yksi älykkö vastasi Mistä neulojat ostavat mieluiten neuleohjeensa? -kysymykseeni seuraavanlaisesti:
Neulojat ostavat mieluiten neuleohjeensa useista eri paikoista. Monet suosivat verkkokauppoja, kuten Ravelry, Etsy ja omat neuleblogit, joista löytyy laaja valikoima ohjeita. Myös paikalliset käsityöliikkeet tarjoavat usein ohjeita, ja niissä voi saada vinkkejä ja neuvoja. Lisäksi jotkut neulojat tykkäävät ostaa neulekirjoja tai -lehtiä, joissa on monipuolisia ohjeita. Sosiaalinen media, kuten Instagram ja Pinterest, on myös suosittu paikka löytää inspiraatiota ja linkkejä ohjeisiin.
Vaikka yllä oleva vastaus on hyvä, lyhyt ja ytimekäs tiivistys, tuli asian moninaisuus esille myös tekoälyn kanssa: yksi opettajani luonnehti tekoälyä 12-vuotiaaksi, joka on kolunnut netistä jokaisen kiven ja kiven alusen, joten yllä oleva kommentti on vain yhden 12-vuotiaan vastaus. 😉 Eri tekoälyltä kysyttynä vastaus saattoi olla pitempi ja yksityiskohtaisempi tai tarkemman vastauksen saaminen olisi vaatinut lisätietojen antamista. Joten eiköhän jatketa kukin tyylillään ja toisiamme jeesaten tästä eteenpäinkin. Omalta kohdalta yritän nyt vähän vähemmän ajatella ja enemmän tehdä, niin saisin asioita valmiiksikin asti. 😀 Että seuraavaan kertaan ja ihanaa viikonloppua kaikille! ♥
Heips! Muistuksena, että Pakopiste-yhteisnäyttely on nähtävissä vielä syyskuun loppuun Jyväskylässä Popper Galleriassa. Siellä minun töitäni ovat yläkuvan oikeassa laidassa olevat neuleet, tulevan kesän Lysti-paitaohje. Nämä kirkkaan väriset on neulottu Kettu Yarnsin fingering-vahvuisesta Every Sock Merino -langasta.
Kolmas Lysti on puolestaan Rva Silmusolmun Säihky Sukkis -lankaa, mikä on myös fingering-vahvuista merinolankaa. Siinä on mukana kimallelankaa, mikä ei juurikaan kuvasta erotu. Siihen on kuitenkin nyt tyytyminen, sillä parempaakin kuvaa ei ole, koska neule syntyi vauhdilla ja viime tippaan eli hyppäsi lähes suoraan puikoilta korkealle gallerian seinälle. Paremmat kuvat jäivät siinä menossa ottamatta.
Mutta se asia korjaantuu lokakuun alussa, kun näyttely on ohi. Teen sitten postauksen tarkemmin tästä tulevasta neuleohjeesta sekä neuleen oikean koon ja väljyysvaran valinnasta. Näillä kolmella eri kokoisella neuleella väljyysvarojen erot ovat helposti osoitettavissa. Näiden lisäksi on olemassa vielä myös neljäs koko, pienin, mutta se ei ole paita, vaan hihaton toppi, mutta samaa sarjaa kuitenkin. Ihanaa päästä niitä kohta teille esittelemään!
Lystien lisäksi esillä on myös kolme Suoja-pipoa, mitkä on neulottu comebackit tehneestä Noro-langasta. Suoja on siis kypärämyssy, mitkä voi kääntää tarpeen mukaan pipoiksi. Tähän ohje on suunnitteilla, mutta mietiskelen vielä lankavalintaa, sillä tämä rustiikkinen Noro Kyreyon taitaa olla ehkä vähän liian rustiikkinen, joustamaton, pipoksi. Arkeen sujuvampi vaihtoehto olisi Sandes Garnin Smart -lanka, mikä kestää kulutusta ja pesua. Siinäkin värejä riittää, mutta onhan se arkisempi, ehkä vähän tylsäkin, vaihtoehto noromaisen väriräiskeen rinnalla.
Siinäpä lyhyesti minun näkyvä osuuteni yhteisnäyttelystä. Kannattaa kuitenkin käydä tutustumassa ihan paikanpäällä, sillä näyttely ei ole kooste erillisiä töitä, vaan kahdeksan ihmisen luovuudesta syntynyt kokonaisuus. Pakopiste-näyttelyn ideasta ja osallistujista voit käydä lukemassa aikaisemmissa postauksissani Näyttämisen arvoinen ja Pakopiste-näyttely.
Myös muiden näyttelyyn osallistujien somekanavista löytyy mukavaa poretta ja inspiroivaa otetta niin näyttelymme kuin muun suhteen 🙂 , joten käyhän kurkkaamassa:@aljomieli, @downsourart, @eeva.fly, @hervakoriste, @iinacreates, @korhonen2867 ja @viigonlangat. Näyttelystämme on tehty juttu myös Keskisuomalaiseen Jyväskylän Popper Gallerian näyttely käsittelee luovuuden toteuttamista käsityön keinoin -otsikolla (huom. maksumuurin takana 🙁 ) ja lehdistötiedotteemme kuvineen löytyy muun muassa täältä, klik. Tutustumisen arvoinen on myös näyttelypaikkamme @popperdesing ja opinahjomme @taitokeskusjyväskylä, minkä Instagram-tililtä löytyy ainakin näyttelyn helteisiä avajaiskuvia.
Käsityöntekijä-opinnot toivat eteeni hyvin uudenlaisen haasteen, näyttelyn rakentamisen ja toteuttamisen. Ensimmäinen ajatukseni oli kauhistus, kuinka maailma on täynnä neuleita, niin mitäpä minä omiani esittelemään. Varsinkaan, kun yhtäkään protoa en ole vielä ohjeeksi asti saattanut. Toisekseen mietin, onko käsinneulottu näyttämisen arvoinen ja jos on, niin millainen sen neuleen pitäisi olla. Kauhistumisen taustalla oli myös ajatus siitä, kun astut parrasvaloihin, asetut myös alttiimmaksi kaikenlaiselle kritiikille.
Koululla lähdimme liikkeelle teoriasta, mitä yleisesti näyttelyn rakentamiseen ja toteuttamiseen sisältyy. Oman näyttelymme ideoinnin lisäksi kävimme tutustumassa Jyväskylässä myös useampaan näyttelyyn ja näyttelypaikkaan. Kaikki tämä tapahtui tiiviissä vuorovaikutuksessa, sillä me juttelimme ja juttelimme ja vielä kerran juttelimme keskenään esiin tulevista asioista, ajatuksista ja myös niistä omista tuntemuksista. Voitte varmasti kuvitella, kuinka ihana on ollut käydä keskustella samanhenkisten kanssa! ♥
Opintojen edetessä kauhun tunteeni muuttuivat lähinnä mukavaksi jännitykseksi ja odotuksesi, mitä tuleva tuokaan. Ymmärrykseni siis lisääntyi, että näyttelyn toteuttaminen aiheuttaa monenlaisia tunteita kokeneille konkareillekin. Se tuntuu kuuluvan olennaisena osana tällaiseen luovaan prosessiin, ettei aina viihdy omissa nahoissaan ja tekemistensä kanssa, vaan tehtyjen valintojen suhteen varmuus ja epävarmuus vuorottelevat mennen tullen.
Kauhuani lievensi myös se ymmärrys, että minun tuotokseni ovat osa suurempaa kokonaisuutta, osa kahdeksan käsityöläisen yhteisnäyttelyä. Erityisen helpottavaa oli huomata, että olen koko kesän tietämättäni valmistautunut näyttelyyn neulomalla ensi kesänä julkaistavan Lysti-neuleohjeeni protoja. Alun perin tarkoitukseni oli esitellä ja testineulotuttaa Lystit vasta ensi keväänä, mutta tuon ne julki jo nyt, koska ne sattuivat sopimaan hyvin näyttelymme teemaan.
Vaikka osa neuleista on jo valmiina, vaatii näyttely minulta vielä paljon valmisteluja eli tiedossa on vimmattua neulomista ja mekko-ompelua (mallinukeille) sekä oman osaamisen sanallistamista. Tekemistä siis riittää ennen Pakopiste-näyttelymme avajaisia, mitkä ovat keskiviikkona 4.9.24 klo 16.00 – 17.30. Kokonaisuudessaan näyttelyaika on 4. – 28.9.24 ja näyttelypaikkana toimii Popper Galleria, Kilpisenkatu 9, Jyväskylä. Niin laitahan kalenteriin ylös! Postailen tarkempia lisätietoja näyttelystä niin kokonaisuudessaan kuin omalta osaltani lähiaikoina, joten seuraa blogiani tai Instagram-tilejäni @maaritseblogi ja/tai @lankasorvari. Nähdään!
