Käsityövuosi 2024 aakkosin (1)

Ajattelin ensin, etten tee tänä vuonna vuosiaakkosia lainkaan. Vuosi on ollut alusta loppuun saakka niin kokemusrikas, että sitä on hankala pukea sanoiksi: monenlaista tapahtumaa on ollut niin työ- kuin opiskelurintamalla, ettei pää ole oikein pysynyt mukana.

On sellainen tunne, että niin monta asiaa on vasta alullaan eikä loppua vielä näy. Se ilmenee esimerkiksi siinä, kun minulta kysytään kuulumisia, menen ihan mykäksi, kun en osaa oikein kaikesta tapahtuneesta ottaa kiinni. Kun viimein saan suuni auki, höpöttelen irrallisia lauseita sieltä sun täältä, ettei puheesta saa mitään tolkkua.

Näistä syistä siis ajattelin, että antaapa olla, kunnes tajusin, että aakkostaminen voisi parhaimmillaan selkeennyttää mennyttä vuotta minulle itsellenikin. Joten tuumasta toimeen: jaoin kirjaimet kahteen osaa, jotta postaukset pysyisivät joten kuten nopeasti luettavassa mitassa. Tässä siis ensimmäiset 12 kirjainta. Muutama kirjain loppupäästä puuttuu, mutta – kuten aikaisemmin – en keinotekoisesti lähde niihin mitään miettimään, jos niihin ei itsestään mitään kirjoitettavaa ole. Perinteikkäästi osa kirjaimista edustaa niin tulevia suunnitelmia ja haaveita vuodelle 2025 kuin mennyttä vuotta 2024.


Aikuisten perusopinnot. Syksyn mittaan mietin, kuinka mukavaa on opiskella monenlaisia käsityötekniikoita porukassa. Heräsi ajatus, että tätä pitää jotenkin jatkaa ensi syksynä, kun palaan kässäopintojen parista työn äärelle. Ratkaisu löytyi lähempää kuin arvasinkaan: olen käynyt 1-4-luokat Kalajoen Jokisuun koululla, missä nykyään toimii Taito Keski-Pohjanmaa. Heidän ohjelmasta löytyi aikuisten käsityön perusopinnot, jotka laajuudeltaan kestävät viisi vuotta ja kokoontumistahti on verkkaisesti joka toinen viikko. Matka ei ole sinne ole pitkä ja kokoontumistahti vaikuttaa sopivalta, joten se olkoot minun jatkosuunnitelma tulevan varalle. Vielä en vielä ehtinyt montaa kertaa siellä käymään, mutta oli aika nostalgista palata samaan rakennukseen jälleen käymään koulua, missä oman koulupolkuni aikoinaan aloittanut. ♥

Bleiseri. Opintovapaalle jäädessä minulla oli suuret haaveet ompelemisen suhteen. Opiskelujen leppoisa eteneminen on kuitenkin osoittautunut täysin harhaksi ja vuosi meni niin, etten ole aikoihin näin vähän ommellut. Yhden haaveompelun sain elokuussa kyllä toteutettua, sillä ompelin rennon bleiserin The Assembly Linen Blazer Patternin avulla. Se on jäänyt niin tänne kuvaamatta kuin pitämättäkin. Ompelin sen Pakopiste-näyttelyn avajaisiin, mikä olikin niin helteinen päivä, että sen olisi mielellään viettänyt kokonaan vaatteetta. 😀 Joka tapauksessa, toivottavasti aikaa ompelulle tänä vuonna löytyisi paremmin: vaikka päälle pantavaa on tähän asti ilman ompelujakin löytynyt, alkaa tilanne olla jo vähän kriittinen.

Dyad-kääntö-ja kietaisumekko oli niitä harvoja ompelutöitä, mitä viime vuoden aikana tein. Sekin tuli tehtyä, kun lähdin mukaan Tauko Magazinen Make and Share -ryhmään eli sain valita etukäteen ommeltavaksi jonkun tulevan lehden malleista. Sillä samalla tyylillä sain itseni motivoitumaan seuraavan kirjaimen, E-kohdan.

Excited State

Festarit viime vuonna kävin niin talvisilla kuin kesäisillä Jyväskylän Neulefestereilla. Talviset oli siinä mielessä mukavammat, että tungos oli vähäisempää ja oli aikaa jutella vähän siellä sun täällä. Kesällä olin puolestaan jo niin puhki kevään työrutistuksesta sekä koulumatkoista ja -kiireistä, että ihmisvilinä oli hieman liikaa. Mutta inspiroivia kokemuksia molemmat! Tulevana kesänä festariviikonloppuna minulla on – oletettavasti – viimeiset koulupäivät, joten eiköhän sitä ehdi Toivolan Vanhalla Pihalla jossain välissä piipahtamaan, kun paikkakunnalla olen.

Gelli-painanta on helpon oloinen painantamenetelmä Pinterestistä katsottuna. Olen tutustunut tekniikkaan ihan itsekseni somen avulla, mutta toistaiseksi se ei ole minusta niin helpolta tekniikalta tuntunut, joten harjoittelu jatkukoot. Ehkä jokin kurssi olisi kuitenkin paikallaan, vaikka muutaman kangaskuosin sen avulla olen jo saanut aikaiseksi. Nekin vähän sattumalta, joten varmuutta kannattaisi ehkä hankkia itseään viisaammalta…..

Haasteet ovat olleet minulle aikaisemmin kovin mieluisia, mutta nyt en tällä kertaa tee mitään erityisiä suunnitelmia. Tähtään vain siihen, että saisin kouluni käytyä loppuun tämän kevään aikana. Tosin Jujunan ompelubingo hieman kutkuttelisi, sillä siinä oli sellaiset ruudut, mitkä saisin melko vaivatta tehtyä ihan vaan tarveompeluilla. Ja haasteeseen osallistuminen toisi ehkä tarvittavan lisämotivaation.

Intarsia pyörönä -tekniikalla palkkipaita.

Jalometalli-työpaja tulee olemaan keväällä jatkoa tähän astisille koruopinnoille. Toiveissa on ainakin juottamisen oppiminen.

Kankaanpainanta-työpaja oli viime keväänä. Nyt keväällä on vuorossa seulapainanta, mikä on jo jollain tapaa tuttua kansalaisopiston kursseilta, mutta viikon työpaja on yleensä intensiivisempää tekemistä ja oppimista.

LankaSorvari on nimimerkkini Instagramissa. Perustin sinne uuden tilin, jotta voisin erotella kaikesta käsityö- ja valokuvauskaaoksesta neuletyöt omanaan. Olisin halunnut perustaa tilin ihan omalla nimellä, mutta se ei näin mattimyöhäisenä onnistunut, sillä koko nimikaimoja minulla on useita. Perustin samalla nimellä myös Ravelry-tilin, mutta se on jostain syystä jumissa, en itse pääse sinne tällä hetkellä, vaikka siellä se näyttää olevan. Mutta se on selvittelyn alla, kuten omien ohjeiden tekeminen, joita sinne tulen laittamaan. Toistaiseksi useampi malli on jo neulottuna ( ja monen monta vielä vain päässäni 😉 ), mutta opinnot hidastaa ohjeiden kirjoittamista monin tavoin. Oletan, että kevään aikana esteet madaltuu ainakin joltain osin, niin toiveissa olen…

Metallilanka-korvakorut olivat tämän vuoden ensimmäiset valmistuneet työt. Tai pikemminkin viimeistellyt työt, sillä korut olin punonut jo viime keväänä, mutta koukut olivat jääneet lisäämättä. Että ei mikään suuren suuri urotyö ollut, mutta valmista tuli kuitenkin.

Näitä viimeistelyä vaille valmiita koruja löytyykin melkoinen määrä, että näissä tekemistä löytyy aina. Toisaalta sellainen keskeneräisyys tuntuu kuuluvan tähän prosessiin, sillä usein joutuu joko odottamaan lisämateriaalia, oivallusta tekniikan suhteen ja/tai pajalle pääsyä. Mutta kivaa hommaa, aina löytyy jotain uutta opittavaa ja selvästi silmän ja käden yhteistyö paranee. Esimerkiksi löysä käsialani on tiukentunut näiden taitojen myötä. Joskin vaikutus tuntuu olevan kuin joogassa, että se notkeus pysyy vain sen ajan, kun säännöllisesti harjoittelee. 😀


Ohjeiden ostaminen

Reilu viikko sitten kyselin teiltä kokemuksia neuleohjeiden ostamisesta, että mistä ja miksi, kun epäilin itse eläväni jonkinlaisessa Ravelry-kuplassa.

Jo muutama päivä edellisen postaukseni jälkeen tajusin olleeni liian hätäinen. Huomasin toimineeni hetkellisesti siitä lähtökohdasta, mitä leipätyönäni teen. Olen siis erityisopettaja ja opettajuuteni kautta ajatustenkulku on muovautunut enemmän tai vähemmän siihen suuntaan, että ihmiset tulisi huomioida mahdollisimman hyvin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Esimerkiksi olen miettinyt viime aikoina paljon, miten vasenkätiset neulovat tietynlaiset kavennukset, jotta silmukat menisivät haluttuun järjestykseen. En hahmota yhtään, miten he neulovat ja selviävät ohjeista, mitkä ovat kirjoitettu – varmaan pääsääntöisesti – oikeakätisille. Vielä ei ole ollut aikaa tätä asiaa selvitellä, mutta tämä nyt vain esimerkkinä, mitä kaikkea tässä on matkan varrella tullut pohdittua…

Jos olisin ajatellut asiaa tarkemmin, olisin suunnitelmallisemmin miettinyt missä ja miten asiaa on hyvä teiltä muilta kysyä. En tokikaan mitään tieteellistä tutkimusta ollut tekemässä enkä tee, mutta silti asialle olisi voinut muutaman ylimääräisen ajatuksen suoda. Nyt tulkinnan varaa jäi kovasti sen suhteen, mitä te minulle kaikissa somekanavissani vastasitte. Ja voi pojat, te vastasitte runsaasti! Jos johonkin tässä maailmassa voi luottaa, niin siihen, että toinen neuloja auttaa toista. ♥ Ihan mieletöntä – paljon kiitoksia kaikille!

Ihan ensimmäiseksi voin todeta, että vastausten perusteella Ravelry oli käytetyin: toiset käyttävät sitä päivittäin jopa ihan vain hengailuun ja osa silloin tällöin minun kaltaisesti täsmäiskuja tehden. Ja toiset taas jotain siltä väliltä….

Ravelyn ylivoimaisuudesta huolimatta mietin, kävikö kuitenkin niin, että postaukseni tavoitti lähinnä vain Ravelrya käyttävät. Sain toki muutamia vastauksia, että Ravelry on liian sekava ja/tai ostaminen hankalaa eli niitä samoja asioita, joiden alun perinkin olen kuullut aiheuttavan harmitusta. Mutta silti. Esimerkiksi Lankajengi mainittiin kommenteissa, sähköposteissa ja muissa keskusteluissa, mutta se ei saanut ainuttakaan puoltavaa ääntä Instagramin kyselyissä. Myös neulekirjat ja -lehdet saivat kaiken kaikkiaan hyvin vähän kannatusta, vaikka nykyisin niiden suhteen tuntuu olevan niukkuuden sijaan runsaudenpula. Toisin sanoen, kyselyni taisi tavoittaa lähinnä Ravelrya käyttävät ja tulos on sen mukainen.

Fakta on kuitenkin se, että ihmiset ovat ihania ja avuliaita sekä avoimia jakamaan omia kokemuksiaan. Sen sain tässä kokea ja kiitollinen olen. Hyviä vinkkejäkin tuli myös siihen, miten omaa polkuani jatkaa sekä ajattelemisen aiheitta suuntaan, jos toiseen, että ei tämä ihan nollakyselyt ollut. Päin vastoin, hyviä keskusteluja on tullut käytyä kanssaneulojien kanssa. Esille on noussut sujuvuuden/sujumattomuuden lisäksi myös ostohetkeä ohjaavat arvokysymykset, kuten esimerkiksi mikä on suunnittelijan kannalta parempi ratkaisu itse ostajan sijaan. Tätäkin oli vastauksissanne pohdittu, mistä suunnittelija saa paremman korvauksen tehdylle työlleen.

Mieluisinta neuleohjeiden ostopaikkaa ei voi siis oikein määritellä. Se näyttäytyy niin monin tavoin itse kullekin ja siihen vaikuttaa niin moni eri asia. Näkökulma vaihtuu myös sen suhteen, oletko suunnittelija vai neuloja. Esimerkiksi edellisen postaukseni jälkeen Enikö Balough julkaisi YouTube-kanavallaan jakson Do Not Became a Knitwear Designer: Part 2 – Where the Patterns Go to Die – otsikolla viitaten siihen, että ohjeet menevät juurikin Ravelryyn kuolemaan. Otsikko kuulostaa raflaavalta, mutta mielestäni Enikö eli The Monogamous Knitter tuo esille monia ajattelemisen arvoisia asioita neuleohjeiden suunnitteluun ja niiden ostamisen suhteen.

Uteliasuudestani kysyin asiaa vielä myös tekoälyltä, kun sen hyödyntämisen opettelu on ollut ajankohtaista kässäopintojeni myötä. Yksi älykkö vastasi Mistä neulojat ostavat mieluiten neuleohjeensa? -kysymykseeni seuraavanlaisesti:

Neulojat ostavat mieluiten neuleohjeensa useista eri paikoista. Monet suosivat verkkokauppoja, kuten Ravelry, Etsy ja omat neuleblogit, joista löytyy laaja valikoima ohjeita. Myös paikalliset käsityöliikkeet tarjoavat usein ohjeita, ja niissä voi saada vinkkejä ja neuvoja. Lisäksi jotkut neulojat tykkäävät ostaa neulekirjoja tai -lehtiä, joissa on monipuolisia ohjeita. Sosiaalinen media, kuten Instagram ja Pinterest, on myös suosittu paikka löytää inspiraatiota ja linkkejä ohjeisiin.

Vaikka yllä oleva vastaus on hyvä, lyhyt ja ytimekäs tiivistys, tuli asian moninaisuus esille myös tekoälyn kanssa: yksi opettajani luonnehti tekoälyä 12-vuotiaaksi, joka on kolunnut netistä jokaisen kiven ja kiven alusen, joten yllä oleva kommentti on vain yhden 12-vuotiaan vastaus. 😉 Eri tekoälyltä kysyttynä vastaus saattoi olla pitempi ja yksityiskohtaisempi tai tarkemman vastauksen saaminen olisi vaatinut lisätietojen antamista. Joten eiköhän jatketa kukin tyylillään ja toisiamme jeesaten tästä eteenpäinkin. Omalta kohdalta yritän nyt vähän vähemmän ajatella ja enemmän tehdä, niin saisin asioita valmiiksikin asti. 😀 Että seuraavaan kertaan ja ihanaa viikonloppua kaikille! ♥

Ravelry-kuplani

Olen siinä vaiheessa käsityöntekijä-opintojani, että enää en voi rohkeuden puutteessa vetäytyä taka-alalle, vaan pitäisi testineulotuttaa jokin suunnitelmani neuleohje. Sitä varten pitää tehdä vielä kuitenkin monta pientä päätöstä ja hoitaa erilaista sälää. Esimerkiksi lauantaina tein LankaSorvari-nimellä Ravelry-tilin, minne ajattelin laittavani ohjeitani ostettavaksi. Harkinnan alla on myös testineulontojen järjestäminen sen avulla.

Ensimmäisen Ravelry-tilini olen luonut vuonna 2009. Tuolloin se oli saatavilla vain englanninkielisinä, ja sellaisena se on minulla pysynyt, koska siihen olen tottunut. Ravelryssa voi nykyisin siis vaihtaa käyttökieleksi suomen, mutta muita muutoksia ei juurikaan näiden vuosien aikana ole tapahtunut. Sen vuoksi olen kuullut monen toteavan Ravelryn kovin sekavaksi niin ulkoasultaan kuin käytöltään, koska se on jäänyt ikään kuin eiliseen päivään, menneisyyteen.

Minua ei vanhahtava ulkoasu yms. haittaa, vaan sujuvasti etsin sen avulla tietoja eri langoista ja niille sopivista malleista sekä teen erilaisia ohjehakuja. Lisäksi katselen muiden projekteja miettiessäni lankani soveltuvuutta malliin tai jotain muutosta, jos joku olisi onnistuneesti sen jo tehnyt ja kirjannut sen projektimuistiinpanoihin. Kirjaan Ravelryyn myös enemmän tai vähemmän aktiivisesti omat neuletyöni.

Ravelryssä olen osallistunut myös muutamiin testineulontoihin, mutta en muutoin juurikaan kuuluu erilaisiin ryhmiin tai ota osaa keskusteluihin. Eli ihan kaikilta osin en osaa minäkään Ravelryä hyödyntää. Keskustelujen sijaan tärkein ominaisuus minulle on kuitenkin oma kirjasto, minne tallentuvat kaikki maksuttomat ja maksulliset ohjeet. Sieltä ne löytyvät aina ja ovat helposti ladattavissa sähköisesti esim. puhelimelle tai tulostettavissa paperille. Sen sujuvuuden vuoksi olin ajatellut sinne omanikin ladata.

Sunnuntai-aamuna havahduin katsoessani @munonpakkoneuloo-jaksoa 28, ettei kaikki jaa tätä samaa ajatusta. Uusimmassa jaksossaan Kati ja Jenna kertoivat saaneensa kyselyjä, mikä se Ravelry on. Totta tosiaan, eihän se ole mikään itsestään selviö kaikille. Että toiset ei halua käyttää sitä sekavuutensa vuoksi ja toiset eivät vielä edes tiedä siitä. Näistä syistä pitää minunkin ottaa nyt hieman taka-pakkia tai ainakin aikalisä, mikä tässä olisi järkevin. Toisin sanoen, tarvitsen apua. Mistä sinä ostat yleensä neuleohjeesi? Käytätkö Ravelrya? Mistä haluaisit ostaa maksullisen tai lunastaa maksuttoman ohjeen?

Sana on siis vapaa – kerro oma mielipiteesi, mieltymyksesi ja kokemuksesi. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä! ♥ Kommentoida voit joko tähän, Maaritse-Facebook-sivulle, @lankasorvari – tai @maaritseblogi – Instatileille. Instagramiin teen vielä omat kyselyt, niin siellä ainakin nopea ja lyhyt vastaaminen pitäisi onnistua. Teen kyselyt tarinoihin tiistaina 15.10. ja pe 18.10., niin silloinhan niihin voi vastata ainakin seuraavan vuorokauden ajan. Ja onhan minulla myös sähköposti, maaritse@yahoo.com, jos haluat yksityisviestinä kommentoida. Se on toki mahdollista myös noilla muilla somealustoilla. Ajattelin koota teille anonyymit kommentit ensi viikoksi nähtäväksi.


Jos Raverly on vielä ihan uusi asia, niin löysin Villapesuohjelman tekemän ohjejakson, kuinka luot käyttäjätunnuksen, laitat ylös omat neuleprojektit ja niihin liittyvät kuvat sekä liityt keskusteluihin. Tuo ohje oli kuusi vuotta vanha, minkä jälkeen ulkoasu on hieman muuttunut, mutta käyttäjätunnukset ym. toiminnot toimivat ihan kuten tuossa tutoriaalissa näytetään.

Pakopiste

Taustalla ”Maasta sinä olet tullut” @eeva.fly

Heips! Muistuksena, että Pakopiste-yhteisnäyttely on nähtävissä vielä syyskuun loppuun Jyväskylässä Popper Galleriassa. Siellä minun töitäni ovat yläkuvan oikeassa laidassa olevat neuleet, tulevan kesän Lysti-paitaohje. Nämä kirkkaan väriset on neulottu Kettu Yarnsin fingering-vahvuisesta Every Sock Merino -langasta.

Taustalla ”Kova luonto” @eeva.fly
Taustalla ”Lehdellä soittelija” @eeva.fly

Kolmas Lysti on puolestaan Rva Silmusolmun Säihky Sukkis -lankaa, mikä on myös fingering-vahvuista merinolankaa. Siinä on mukana kimallelankaa, mikä ei juurikaan kuvasta erotu. Siihen on kuitenkin nyt tyytyminen, sillä parempaakin kuvaa ei ole, koska neule syntyi vauhdilla ja viime tippaan eli hyppäsi lähes suoraan puikoilta korkealle gallerian seinälle. Paremmat kuvat jäivät siinä menossa ottamatta.

Mutta se asia korjaantuu lokakuun alussa, kun näyttely on ohi. Teen sitten postauksen tarkemmin tästä tulevasta neuleohjeesta sekä neuleen oikean koon ja väljyysvaran valinnasta. Näillä kolmella eri kokoisella neuleella väljyysvarojen erot ovat helposti osoitettavissa. Näiden lisäksi on olemassa vielä myös neljäs koko, pienin, mutta se ei ole paita, vaan hihaton toppi, mutta samaa sarjaa kuitenkin. Ihanaa päästä niitä kohta teille esittelemään!

Lystien lisäksi esillä on myös kolme Suoja-pipoa, mitkä on neulottu comebackit tehneestä Noro-langasta. Suoja on siis kypärämyssy, mitkä voi kääntää tarpeen mukaan pipoiksi. Tähän ohje on suunnitteilla, mutta mietiskelen vielä lankavalintaa, sillä tämä rustiikkinen Noro Kyreyon taitaa olla ehkä vähän liian rustiikkinen, joustamaton, pipoksi. Arkeen sujuvampi vaihtoehto olisi Sandes Garnin Smart -lanka, mikä kestää kulutusta ja pesua. Siinäkin värejä riittää, mutta onhan se arkisempi, ehkä vähän tylsäkin, vaihtoehto noromaisen väriräiskeen rinnalla.

Taustalla ”Lankamandala” @viigonlangat

Siinäpä lyhyesti minun näkyvä osuuteni yhteisnäyttelystä. Kannattaa kuitenkin käydä tutustumassa ihan paikanpäällä, sillä näyttely ei ole kooste erillisiä töitä, vaan kahdeksan ihmisen luovuudesta syntynyt kokonaisuus. Pakopiste-näyttelyn ideasta ja osallistujista voit käydä lukemassa aikaisemmissa postauksissani Näyttämisen arvoinen ja Pakopiste-näyttely.

Myös muiden näyttelyyn osallistujien somekanavista löytyy mukavaa poretta ja inspiroivaa otetta niin näyttelymme kuin muun suhteen 🙂 , joten käyhän kurkkaamassa:@aljomieli, @downsourart, @eeva.fly, @hervakoriste, @iinacreates, @korhonen2867 ja @viigonlangat. Näyttelystämme on tehty juttu myös Keskisuomalaiseen Jyväskylän Popper Gallerian näyttely käsittelee luovuuden toteuttamista käsityön keinoin -otsikolla (huom. maksumuurin takana 🙁 ) ja lehdistötiedotteemme kuvineen löytyy muun muassa täältä, klik. Tutustumisen arvoinen on myös näyttelypaikkamme @popperdesing ja opinahjomme @taitokeskusjyväskylä, minkä Instagram-tililtä löytyy ainakin näyttelyn helteisiä avajaiskuvia.