Kohta festareille

Viikon päästä alkavat Jyväskylässä Neulefestarit, joihin osallistuin viime kesänä ensimmäisen kerran: päiväseltään kävin niin Toivolan Vanhan Pihan markkinoilla kuin osallistuin Molla Millsin popcorn-virkkauskurssille.

toivolan_vanha_piha_portti_hannikaisenkatu

jyvaskylan_neulefestarit_molla_mills

En tätä näin suunnitellut, mutta sattumalta kaikki viime vuoden festarituliaiset ovat valmistuneet viimeisten viikkojen aikana.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

maaritse_glacier_tunic
Glacier-tunika

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta_ostettua

mondayfunday_neule_maaritse_lystig_yarn
Monday Funday -neuletakki

Viime vuonna heräsin vasta toukokuussa, että festareille ja jollekin kurssille olisi päästävä. Tapahtuma on kuitenkin hyvin suosituttu, ja monet kurssit täytyvät jo kevättalvella heti lippujen tullessa myyntiin.

popcornvirkkaus_Molla_Mills_jyvaskylanknitfestival_2017

Onneksi tällaiselle mattimyöhäiselle löytyi vielä tilaa Molla Millsin popcorn-virkkauskurssilta. Vaikka virkkaaminen ei niin suuri intohimoni olekaan, ja kirjo- sekä popcorn-virkkaus olivat tuttuja tekniikkoja jo entuudestaan, siitä huolimatta Molla sekä hänen tuleva kirjansa (eli tuolloin neljäs Virkkuri) ja siitä opeteltava jäätelökuosi kuullostivat niin hauskalle, että päätin mennä sinne.

Eikä kaduta! Innostuin virkkaamista pitkästä aikaa niin, että hankin kurssin jälkeen muutaman Virkkurin ja ergonomisen virkkuukoukun sekä virkkasin pari pikkulaukkua. Toisesta tuli  mustavalkoinen ja

mustavalkoinen_virkattu_triforce_pikkulaukku_maaritse

toisessa on kurssilla opeteltuja jäätelötötteröitä.

maaritse_jaatelototteroita_virkatussa_laukussa

Viikon päästä tarkoitukseni on osallistua Neulefestareille toistamiseen. Alkukeväästä sain vain niin kovan flussan, mistä toipuminen on ollut hyvin hidasta, koska saan herkästi poskiontelotulehduksen. Nyt tulehduskierre on alkanut rauhoittumaan, mutta loma on tähän saakka mennyt pitkälti lepäillessä (ja käsitöitä tehdessä). Vielä siis vähän arveluttaa, että kestääkö vointi lähtemistä. Toivottavasti, sillä festareiden anti kantaa pitkälle, kuten tästä minunkin postauksesta voi huomata. Ja onhan ne vielä ihanassa Jyväskylässä, entisellä kotipaikkakunnallani, minne on aina mukava mennä.

Onko sinulla festarisuunnitelmia, villaisia tai jotain muunlaisia? 🙂 

 

Glacier-tunika jouluksi vai juhannukseksi?

Ostin nämä langat viime kesän Neulefestareilta Veera Välimäen Breathing Space -puseroa  varten. Talven aikana aloin kuitenkin epäilemään taitojani, ja purkamiskammoisena vaihdoin mallin Jojin Glacier-tunikaan. Joitain myönnytyksiä jouduin tämänkin suhteen tekemään, sillä varaamani lankametrit eivät täysimittaiseen tunikaan riittäneet. Leveät raidatkaan eivät oikein silmiäni hivele, ja lisäksi raitalangan blingblingistä tulee enemmän mieleen joulu kuin juhannus. Mutta se ei taida haitata, sillä näyttää taas siltä, että villaiset ovat tänäkin juhannuksena tarpeen… 


maaritse_glacier_tunika

Langat

Vihreä lanka on unelmanpehmeää Heritage-lankaa. Sitä kului noin 300 g eli kaikki kolme vyyhtiäni.

maaritse_mossy_rock_heritage

Raitalangan vyötteen tietenkin hukkasin varmaan talteen enkä muista, mitä se oli. Sitä kului kuitenkin vain  50 grammaa, mutta ne 200 metriä tulivat todella tarpeeseen, jotta sain tunikalle jonkilaisen säädyllisen mitan. Neule on siis kudottu koossa M.

maaritse_glasier_tunic_raitalanka

Ylhäältä-alas, yhdessä ja erikseen, tasona sekä pyörönä

Tämä oli monella tapaa erilainen ylhäältä-alas-malli, mitä olen aiemmin tehnyt. Tähän saakka olen siis kutonut vain sellaisia, jotka on aloitettu suoraan suljettuna neuleena ja kaula-aukko on muotoiltu lyhennetyin kierroksin. Tämän tunikan taka- ja etupuoli aloitettiin kuitenkin erikseen kutomalla tasona ikään kuin kolmiot, mitkä myöhemmin yhdistettiin luomalla niiden väliin olan silmukat.

maaritse_glacier_tunikan_kaulus

Työn edetessä kolmiot kasvoivat aina suuremmaksi ja suuremmaksi. Raidoituksen aloitin siinä vaiheessa, kun raglanlisäykset olivat valmiit ja hihasilmukat erotettiin vartalosta. Ennen helmaa kudoin kuitenkin hihat valmiiksi, koska tykkään siitä, ettei helman jälkeen tarvitse enää hihojen kanssa hikoilla. Erityisesti nyt se oli tarpeen langan vähyydenkin vuoksi: kun hihat olivat jo valmiit, pystyin rauhassa tikuttelemaan helmaa niin pitkästi kuin lankaa riitti. Lisäksi tässä vaiheessa hihojen tekeminen rasittaa vähemmän hartioita, kun niitä tehdessä ei tarvi pyöritellä koko työtä edestakaisin.

maaritse_glasier_tunic

Kun kolmioilla oli korkeutta noin 50 senttimetriä, jätin toisen kyljen silmukat odottamaan ja jatkoin vain toisen sivun – niin etu- kuin takapuolen – silmukoilla sileää neuletta tasona. Sivut kudoin siis pelkästään vihreällä eli enää ei tullut raitoja värien eikä nurjien kierrosten muodossa.

maaritse_glacier_tunic_side

Silmukoita vähennettiin aina niin alussa ja lopussa kuin välillä sivusauman molemmin puolin, jolloin helma pikku hiljaa alkoi suoristua. Vaikka koko ajan kudoin tasona, jälki hauskasti näyttää siltä kuin olisin kutonut vinoon. Helmasta tuli siis valmis ja suora, kun jäljellä oli enää vain keskelle jääneet muutamat silmukat.

Muutokset

Yleensä joudun muuttamaan ohjetta ainakin yläosasta, koska minulla on melko suorat hartiat. Tämä ohje kuitenkin yllätti, sillä sitä ei tarvinnut muuttaa miltään osin. Tosin langan vähyyden vuoksi lyhensin helmaa neljän senttimetrin+resorin verran ja hihoihin puolestaan lisäsin pari raitaa, koska tunikasta tulee mieleen joulunaika: ajattelin talvella pitempien hihojen olevan ohjeen 3/4-hihoja mukavammat.

maaritse_glacier_tunika_heritage

maaritse_glacier_tunic_heritage_yarn

maaritse_glacier_tunic_backside

Entä sitten?

Tämän tunikan myötä syntyi uusia neulehaaveita. Ensinnäkin Heritage-lanka oli niin ihanaa, että sitä haluaisin enemmänkin. Ehkäpä Jyväskylästä sitä voi ostaa tänäkin kesänä (festareihin ei ole muuten enää kuukauttakaan!). Toisaalta Jojin mallitunika oli kudottu vaaleasta specklelangasta, niin sellainenkin olisi ihana. Ja kyllähän se alkuperäinen ajatukseni Veeran upeasta epäsymmetrisestä Breathing Space -puserosta elää yhä mielessäni.  Voihan rohkeus, missä olet? 🙂

maaritse_glacier_tunic

Toukokuun keskeneräiset

Craft Candidate -blogissa on Keskeneräisten keskiviikko -postaussarja, missä Teresa esittelee niin omia kuin muiden keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta löydät täältä, klik!


Viime kuussa keskeneräisten esittely jäi välistä, koska jokin kamala tauti riivasi monta viikkoa, ja siksi arki suttasi paikallaan. Keskeneräisiä kertyikin melkoinen määrä, joten tässä postauksessa keskityn vain villaisiin.

Tekeillä olevaa Rosala-neuletakkiani olen vilautellut jo moneen otteseen niin täällä blogissa kuin Instagramissa. Tässä se taas tulee! 🙂 Nyt se on nappeja vaille valmis eli mielestäni vielä kesken: jos ajattelen sen olevan valmis, tippuu se mielen päältä pois ja napit jää ostamatta sekä takki pitämättä.

maaritse_rosala_neule_keskeneraisten_keskiviikko

Mieluisia nappeja en ole vielä löytänyt. Enkä osaa ottaa tästä kunnollisia kuviakaan…

maaritse_rosala_keskeneraisten_keskiviikko.jpg

… eli kuvista tuli suttuisia enkä saanut millään kaikkia langan ihania väripilkkuja oikein kuvattua. Omalta koneelta katsottaessa seuraavat kaksi kuvaa oli kyllä sinne päin, mutta puolestaan kännykältä tarkistaessa kuvissa jotkin värit näyttäytyvät hallitsevan räikeinä.

maaritse_monday_funday_lustigyarn

Rosalaan päädyin siksi, että halusin tuoda tämän langan esille yksinkertaisessa mallissa. Olin siinä ehkä väärässä, sillä resorissa väripilkut tulevat todella kivasti esille. Specklelankaa voisi siis sittenkin käyttää johonkin pintaneuleeseen, kuten esimerkiksi…

maaritse_kierretty_resori_hihansuu

… Joji Locatellin Glacier-tunikaan.

maaritse_glasier_tunic

Omani ei kylläään muistuta jäätikköä, vaan pikemminkin revontulia. Värivalintani tosin epäilyttää, vaikka vyyhdillä nämä värit näyttivät niin hyvältä yhdessä. Ehkä kapeampi raita tai ihan yksivärinen olisi ollut parempi, mutta harmittavasti vihreä ei yksin siihen riitä.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

Purkaminen ei kuitenkaan kiinnosta, koska malli on minulle todella istuva. Lisäksi minulle on kodinperintönä opetettu, ettei keskeneräistä saa arvostella, joten tikuttelen nyt tämän loppuun ja katson, onko yhdistelmä hyvä vai huono. Lisäksi värit ovat myös kovin talviset, joten voi olla, että niiden yhdistelmä miellyttää talvella toisin, etteivät ne nyt vaan istu raikkaaseen kesävärimoodissa olevaan mieleen.

maaritse_glasier_tunika_raidat

Tai en nyt ihan kesämielellä ole, sillä myös sukkalaatikkoprojektissani on meneillään metsänvihreä Nalle-lanka. Ehkä tämä vihreä nyt on juuri se väri, mitä toipilaana tarvitsen, sillä vihreällä ajatellaan olevan parantava ja toivoa antavaa vaikutus. Muistaakseni erityisesti metsänvihreällä on vielä hermostoa tasapainoittava väri, joten eilen alkanut loma tulee todella tarpeeseen. 🙂

maaritse_villasukkalaatikkoprojekti_vihrea_nalle_lanka

Onko sinulla tällä hetkellä jokin tietty värikausi meneillään?