Postauksessa esitellyn Latvian Lapaset -kirjan olen saanut Kustannusyhtiö Moreenilta.
Yleensä esittelen blogissani sellaisia kirjoja, mitkä olisin voinut hankkia ihan itsekin. Toisekseen tykkään ensin itse testata jotakin kirjan ohjetta, jotta tietäisin paremmin, mitä esittelen. Siksi kirjaesittelyihini voi mennä aikaa: tämäkin kirja on julkaistu jo viime vuonna.
Tällä kertaa en kuitenkaan tehnyt lapaskirjasta lapasia, vaan sovelsin yhtä kirjoneulekaaviota solmupannan tekemiseen. Pannassani on siis yhden lapasen mallikaavio leveytensä puolesta sellaisenaan, mutta jätin joitain kerroksia niin alusta kuin lopusta pois.
Itse olen aikoinaan ostanut solmupannan ohjeen, mutta googlettamalla on mahdollista löytää monenmonituista ilmaista ohjetta niiden tekemiseen. Solmu kätevästi siis piilottaa pitkän tuubin yhdistämiskohdan sekä tuo pantaan istuvuutta. Hiusten auki ollessa tosin käännän solmun usein niskan puolelle, sillä silloin panta pysyy paremmin päässä kapeimman kohdan ollessa selän puolella.
Lankana minulla oli fingering-vahvuinen Arwetta vaalean harmaana ja mustana. Puikkoni olivat 2 mm.
Vaikka tykkään yksinkertaisista malleista, tässä kirjassa oli jotain kovin kiehtovaa.
Ulkoasultaan se on selkeän viehättävä ja latvialaisen kansanperinteen symbolit selitykseen mielenkiintoisia.
Minun soveltama neulekaavio oli nimeltään Tuulimylly.
Postauksen kuvat on muuten otettu jo alkuvuodesta kirkkailla keväthangilla. Ihanan talvisen näköistä! Tuota odotellessa. 🙂
Ihania kuvioneuleita taitaa tuo kirja olla täynnä! Panta on kyllä kätevä. Niitä minäkin pidän mieluimmin kuin pipoa. Hyvältä näyttää!
Kiitti Lepis! Ja pantoja on vielä niin nopea tehdä, että niitä jaksaa vääntää useammankin eri värisenä. Kuvioillista joutui tosin hieman aikaa ”vääntämään”, mutta kirjopuseroon nähden pikkkujuttu. 🙂
On kyllä ihana panta! 🙂 Ja hurjan kauniita on kirjan lapasmallitkin.
Kiitti Pipotus! Tämä kirja sytytti minut ainakin harkitsemaan lapasten neulomista. Neulottuja en ole pitänyt vuosiin, mutta 2 mm puikoilla tehty kirjoneule voisi olla sopivan ”tymäkkää” neulosta, että niitä tulisi pidettyäkin. Tämä Tuulimylly-malli sopisi mun mielenmaisemaan jo ihan noilla alkuperäisillä väreillä tai sitten musta-harmaata höystettynä pinkilllä, violetilla tai vihreällä… 🙂
Ihania kuvioneuleita! 🙂
Kaunis panta ja ihan keväiset kuvat. 🙂
Kiitos! 🙂 Kuvat muistaakseni otin kymppiviikolla eli hiihtolomalla. Toivottavasti tänä ensi lomalla on yhtä ihanaa talvea. 🙂