Kestovanulaput

Hip hei! Tänään joulukalenterissa on vuorossa kestovanulappujen esittelyä.

Ne saumuroin vanhasta joustofroteisesta paidasta eli siitä samasta, mistä olin tehnyt tiskirättejä eiliseen postaukseeni.

Pyöreät kestovanulaput saumuroiden

Kangaskorjaamolla-blogista löytyy hyvät saumurointivinkit symmetrisesti pyöreisiin kestovanulappuihin.

Itse tosin saumuroin omani ns. vapaalla kädellä, ilman ympyrän mallista muottia. Aika pyöreitä sain aikaiseksi silläkin tavalla. Toki aluksi tuli tehtyä muutama ovaali harjoituskappale ennen kuin oivalsin, miten saan tiukat kurvit ommeltua.

Nämä ovat siis tällä hetkellä paketissa aattoa odottamassa. Vähän skeptinen tosin olen kestolappujen käytännöllisyyden suhteen, mutta niiden ompelu oli kyllä hyvää harjoitusta: minähän olen aika tuore saumurin omistaja, niin näiden avulla oivalsin paremmin kaarteiden ompelun. Sen vuoksi esimerkiksi taskunpohjien ompelu sujuu nykyään vaivattomammin kuin aikaisemmin. Että näiden myötä tuli ainakin saumurointikokemusta! Siitä näkökulmasta suosittelinkin lämpimästi kokeilemaan ja onhan nämä söpöjä lahjanakin. 🙂

Itse tehdyt tiskirätit

Tämä postaus sisältää tekemiäni tiskirättejä niin itse painaen, ommellen kuin virkaten.

Alla olevat tiskirätit olen itse painanut vuosia sitten itse tekemällä seulalla valmiille valkoisille keittiöliinoille. Tätä kuvioita tulette näkemään vielä myöhemmissä postauksissa, sillä aikoinaan ihastuin kovasti näihin pyörylöihin. Sillä varmaan näitä rättejä olinkin painanut varastoon melko hyvän määrän.

Kesän aikana myös virkkasin yhden tiskirätin, koska käsityöhaasteet. 😀 Yhteen haasteeseen piti siis kuviovirkata jotain, mutta minä harvoin kykenen tekemään sellaista, millä ei olisi tarvetta tai tarkoitusta. Tiskirättejähän tarvitsee aina, ja ah, vieläpä näin sievänä. Pinterestistä siis löysin neulomiseen tarkoitetun pallokaavion, omista kätköistä jotain mustaa sekä valkoista puuvillalankaa ja sitten vain virkkasin menemään. Mukava ja nopea kesäprojekti.

Lisäksi kesän aikana saumuroin tiskirätiksi pitämättä jääneen puseroni, minkä olin tehnyt ihastuttavasta Verson Puodin joustofroteesta. Kuosi on Paratiisin puutarha nimeltään.

Nämä – kuten kyllä kaikki muutkin – tiskirätit sopivat värikkääseen kotiimme kuin nenä päähän. Yhdestä puserosta sain aikaiseksi kaiken kaikkiaan kolme ihan hyvän kokoista rättiä, mutta kuvaushetkellä yksi oli onnistunut menemään hukkaan. 🙂

Riittääkö se siivoamiseksi, jos on itse tehnyt välineet? 😉

Patalaput itse tehden

Vuoden aikana olen kunnostautunut ja ommellut epämääräisen kasan itse painamiani kankaita jemmoistani pois. Tästä niistä ensimäiset, lintukuvioiset patalaput.

Kankaanpalaset eivät ole suuren suuria, joten ne ovat juuri oivallisia kaikkeen tällaiseen pieneen piristykseen. Sitä ainakin näin jouluisin kaipaan: kuluneiden kodin tekstiilien tilalle uusia.

Häpeäksi tunnustan, että nämä oli leikattu jo valmiiksi joskus vuosia vuosia sitten. Ohje oli tuolloin Suuri Käsityölehdessä, mutta vuotta, saati numeroa, en enää muista. Hääräämö-blogista löytyy kuitenkin kiva, samankaltainen ohje, ja vieläpä kierrätyskankaista, joten innostuesssasi, suuntaa sinne eli siis klikkaa tästä. 🙂

Minun päällikankaat ovat siis tavallista painopohjaa (hieman lakanakangasta vahvempaa) ja sisällä on lämmönkestävää vanulevyhuopaa eli lämpövanua.

Tällaisissa söpöläisissä on vain se vika, että en ole varma, raaskinko ottaa käyttöön. 🙂

Virkattu pannunalunen

Virkkasin trikookuteesta lumihiutaleen mallisen pannunalusen joulupöytää koristamaan.

Viininpunaista trikookudetta olin joskus mielenhäiriössäni ostanut kuusen alle tehtävää pikkumattoa varten. Se mattohaave jäi haaveen tasolle, koska minun hartioillani kuteesta ei mitään kovinkaan suurta virkkailla.

Joulupöytään kuuluu kuitenkin hirvittävän hyvä hirvenpaisti, niin keksin virkata uunipadan alle sievän alusen. Näin sain kudetta hieman tuhottua ja vielä melko vähällä vaivalla. Eli valitsin Pinterestistä virkkauskaavion, missä oli vain neljä kerrosta virkattavana. Siihen jopa minun ikiroudassa olevilla harteillani pystyin.

Trikookuteen paksuudesta en osaa sanoa, mutta käytin 10 mm virkkuukoukkua. Sakarasta sakaraan alusella on mittaa 36 cm eli sen reunat jää sievästi uunipadan alta näkyviin.

Hui, vielä muutama työpäivä ja sitten saa ottaakin jo paistin sulamaan! 🙂