Kohta festareille

Viikon päästä alkavat Jyväskylässä Neulefestarit, joihin osallistuin viime kesänä ensimmäisen kerran: päiväseltään kävin niin Toivolan Vanhan Pihan markkinoilla kuin osallistuin Molla Millsin popcorn-virkkauskurssille.

toivolan_vanha_piha_portti_hannikaisenkatu

jyvaskylan_neulefestarit_molla_mills

En tätä näin suunnitellut, mutta sattumalta kaikki viime vuoden festarituliaiset ovat valmistuneet viimeisten viikkojen aikana.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

maaritse_glacier_tunic
Glacier-tunika

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta_ostettua

mondayfunday_neule_maaritse_lystig_yarn
Monday Funday -neuletakki

Viime vuonna heräsin vasta toukokuussa, että festareille ja jollekin kurssille olisi päästävä. Tapahtuma on kuitenkin hyvin suosituttu, ja monet kurssit täytyvät jo kevättalvella heti lippujen tullessa myyntiin.

popcornvirkkaus_Molla_Mills_jyvaskylanknitfestival_2017

Onneksi tällaiselle mattimyöhäiselle löytyi vielä tilaa Molla Millsin popcorn-virkkauskurssilta. Vaikka virkkaaminen ei niin suuri intohimoni olekaan, ja kirjo- sekä popcorn-virkkaus olivat tuttuja tekniikkoja jo entuudestaan, siitä huolimatta Molla sekä hänen tuleva kirjansa (eli tuolloin neljäs Virkkuri) ja siitä opeteltava jäätelökuosi kuullostivat niin hauskalle, että päätin mennä sinne.

Eikä kaduta! Innostuin virkkaamista pitkästä aikaa niin, että hankin kurssin jälkeen muutaman Virkkurin ja ergonomisen virkkuukoukun sekä virkkasin pari pikkulaukkua. Toisesta tuli  mustavalkoinen ja

mustavalkoinen_virkattu_triforce_pikkulaukku_maaritse

toisessa on kurssilla opeteltuja jäätelötötteröitä.

maaritse_jaatelototteroita_virkatussa_laukussa

Viikon päästä tarkoitukseni on osallistua Neulefestareille toistamiseen. Alkukeväästä sain vain niin kovan flussan, mistä toipuminen on ollut hyvin hidasta, koska saan herkästi poskiontelotulehduksen. Nyt tulehduskierre on alkanut rauhoittumaan, mutta loma on tähän saakka mennyt pitkälti lepäillessä (ja käsitöitä tehdessä). Vielä siis vähän arveluttaa, että kestääkö vointi lähtemistä. Toivottavasti, sillä festareiden anti kantaa pitkälle, kuten tästä minunkin postauksesta voi huomata. Ja onhan ne vielä ihanassa Jyväskylässä, entisellä kotipaikkakunnallani, minne on aina mukava mennä.

Onko sinulla festarisuunnitelmia, villaisia tai jotain muunlaisia? 🙂 

 

Virkattu jäätelölaukku

Osallistuin viime kesänä Molla Millsin popcorn-virkkauskurssille Jyväskylän Kesän Neulefestareilla. Kurssilla opeteltiin neljännestä Virkkurista, Kurittomat kuosit – kirjasta, limupussi kolmiulotteisella jäätelökuosilla. Innostuin niin, että virkkasin tuolla kuosilla pikkulaukun. Laukkua varten varasin melko paljon lankaa, joten jäljelle jääneistä virkkasin toisenkin. Siitä postasin jo viime viikolla.


maaritse_virkattu_laukku_kalajoen_hiekat

Lanka ja mitat. Laukku on virkattu Cataniasta, merseroidusta puuvillalangasta. Laukku on leveydeltään noin 24 ja korkeudeltaan 21 senttiä. Pohjan syvyys on puolestaan kolme senttiä.

maaritse_virkatun_laukun_materiaalit

Virkkuukoukku. Kurssilla kokeilin ergonomisia Cloverin koukkuja, mitkä hurmasivat keveydellään. Kotiin päästyäni tilasinkin oman Cloverini, mikä on ollut ehdottomasti ostamisen arvoinen: se istuu käteen hyvin, joten käsi ei väsy ja käsiala pysyy tasaisena.

virkkuri_1_kuviovirkkaus_limupussi

Koukun koko. Kirjovirkkauksessa käytettään yleensä pienempää koukkua, mitä langan valmistaja suosittelee, jotta käsiala olisi napakkaa ja väripinnoista tulisi tiivitä. Esim. Catanian koukkusuositus oli 3, mutta käytin pienempää, 2,5 mm koukkua. Olisin tosin voinut kokeilla vieläkin pienempää koukkua, sillä virkkuukäsialani on aika löysä, joten vielä pienemmällä koukulla väripinnat olivat saattaneet tulla suosiolla tiiviimmiksi.

Väripinnat. Ihan hyvin onnistuin kuitenkin tämänkin kokoisella koukulla, mutta koko ajan virkkuuta piti tarkistaa kiristelemälä ja suoristelemalla niitä lankoja, mitkä ikään kuin odottivat vuoroaan pylväiden sisällä. Eli kun virkkasin kanelin värisellä langalla tötterön vohvelia, valkoinen ja musta lanka kulkivat virkkuun sisällä (ks. yläkuva).

Vapaana olevien lankojen avulla työtä voi siis tiivistää jonkin verran, mutta kannattaa olla varovainen, että kiristää lankoja tasaisesti koko virkkuun läpi. Been there, done that eli kiristin jossain kohdin niin, että työ näytti erityisen hyvältä, koska pylväiden välistä ei pilkistänyt mikään muu väri. Harmittavasti siinä samalla myös kavensin laukkua melkoisesti, joten purkamiseksi meni…

Kuosi. Jäätelökuosin yhden kuvion mitta oli kymmenen pylvästä, joten laukkuni pylväsmäärä piti olla kuvion vuoksi kymmenellä jaollinen sekä kaksipuolisuutensa vuoksi parillinen luku. Muistaakseni aloitukseen tein ketjusilmukoita 140 eli 70 silmukkaa ja seitsemän tötteröä per sivu.

maaritse_jaatelototteroita_virkatussa_laukussa

maaritse_virkattu_jaatelotottero_laukku

Kuviota olisi voinut tehdä ympäri asti, mutta minä jätin tötteröt sivuista pois, jotta hihnat pystyi kiinnittämään suoralle pinnalle tötteröiden sijaan.

maaritse_popcornvirkkaus_laukku

Hihna. Hihna on oikeasti 110 senttiä pitkä kapea vyö, minkä leikkasin soljen alapuolelta kahtia ja tein molempiin uusiin päihin reiät kiinnitystä varten. Ne on ommeltu kiinni ensimmäisen Virkkurin ohjeiden mukaisesti vahvalla ompelulangalla.

maaritse_virkatun_laukun_hihnan_katkaisu_ja_reiät

maaritse_virkattu_laukku_hihnan_kiinnitys

maaritse_virkattu_laukku_kirjovirkkaus

maaritse_virkattu_pikkulaukku_icecream_pattern

Villatakistani voitte päätellä, ettei tänään – ainakaan vielä aamupäivällä – ollut jäätelökelit, vaikka aurinko paistoikin. Mutta silti, rannassa oli ihanaa ja iloinen olin – avojaloin, tukka tuulesta sekaisin ja uusi laukku olkapäällä. 🙂

maaritse_june_leirintaalueen_ranta.jpg

Voihan kesä! ♥

Monday Funday -neuletakki

Tämän neuletakin esittelin jo Helmikuun keskeneräiset -postauksessa. Sen tekeminen on edennyt hitaasti, mutta varmasti, koska lanka, Lystigin Merino Single (väri Monday Funday), oli sen verran ohutta, että sitä piti kutoa ajatuksen kanssa. Lanka oli myös niin ihanaa, etten halunnut pilata sitä kiireellä, ja kesäneuletakki tästä piti alunperinkin tulla.

mondayfunday_neule_maaritse

Keskittymistä vaati myös se, etten löytänyt mielestä mallia fingervahvuisella langalle. Jouduin soveltamaan Neulistin Rosalaa, mikä hurmasi minut mutkattomuudellaan, mutta oli suunniteltu paksumalle langalle. Tosin lopputulokseni on tällainen jotainsinnepäinRosala, sillä jätin kylkien ja hihojen pitsit pois sekä kaula-aukonkin viimeistelin aina-oikeaa-neuleena.

Myös pituuden tein oman maun mukaan, mutta muutoin hyödynsin Rosala-ohjeen M2-koon silmukkamääriä kertomalla ne oman tiheyteni mukaisella kertoimella (ohje kertoimen laskemiseen täällä, esimerkki c). Nappilistalle tuli pituutta 52 senttiä ja lankaa kului n. 350 grammaa.

mondayfunday_neule_maaritse_lystig_yarn

Aikaisemmin en ollut siis kutonut mitään näin ihanaa enkä kertoimen avulla, joten välillä piti pidättää ihan henkeä, kun jännitti niin paljon, että onnistunkohan. 🙂 Oman jännityksen aiheutti myös se, että minulla oli lankaa neljä vyyhtiä, mistä vain kaksi ilmeisesti oli samaa värjäyserää: ne eivät vyyhteinä eivätkä kerillä näyttäneet kovinkaan erilaisilta, mutta kutoessa sävyerot olivat selvästi nähtävissä. Siksi raidoitin aina kerän vaihtumiskohdassa, minkä valitisin ihan summanmutkassa yrittäen huolehtia kuitenkin siitä, että lankaa riittäisi vielä hihoihinkin.

Raidoittaminen onnistui, mutta nyt jälkiviisaana saattaisin vaihtaa vyyhtien kutomisjärjestystä. Tarkkasilmäiset ehkä erottavat, että aloitin vyyhdillä, mikä olin pinkein ja jatkoin rinnan kohdalla tummimalla. Helmasta tuli kaikista vaalein osio, sillä sen kudoin samasta värjäyserästä olevilla vyyhdeillä, joissa oli eniten valkoista.

mondayfunday_neule_maaritse_back

Joten note to myself, että ensi kerralla speckle-langasta kutoessa pitää tehdä mallitilkut kaikista vyyhdeistä, jotta värien sommittelu onnistuu paremmin. Lopputulos kun olisi voinut olla vielä kivempi, jos olisin aloittanut vaaleimmilla, jatkanut pinkillä ja jättänyt tummimman helmaan. Muttei tämäkään huono, ei huono lainkaan, vaan …

mondayfunday_rosala_neule_maaritse

 täydellinen kesäneule, lämmin ja pehmeä, mikä sopii sadetakin alle. 😉

maaritse_sadepilvi_merella

Satoi tai paistoi, mukavaa juhannusta itse kullekin! 

Kirjovirkattu pikkulaukku

Viime kesänä innostuin kirjovirkkauksesta, kun kävin Jyväskylässä Neulefestareilla Molla Millsin kurssilla opettelemasssa jäätelötötteröiden virkkaamista. Innostuin niin, että virkkasin tötterökuosillisen laukun lisäksi myös mustavalkoisen Triforce-laukun.

kuviovirkkaus_popcornvirkkaus_molla_mills

Molemmat laukut jäivät kuitenkin kesken, koska mieleisten hihnojen löytäminen ei onnistunut tuosta noin vain. Vihdoin syksyllä löysin alennusmyynnistä kaksi kapeaa nahkavyötä, joissa oli niin värit kuin soljet kohdallaan. Ne jäivät kuitenkin kaappiin seuraavaa kesää odottamaan.

maaritse_kirjovirkattu_mustavalkoinen_pikkulaukku

Nyt suurempi, mustavalkoinen laukku on vihdoin valmis. Tein sen ensin ikään kuin koemielessä, jotta osaisin mahdolliset mokat välttää kolmiulotteisen jäätelölaukun kohdalla. Se kun on niin söppis, etten millään haluaisi sitä osaamattomuuttani pilata.

mustavalkoinen_virkattu_triforce_pikkulaukku_maaritse

Kaunis kolmiokuvio on ensimmäisestä Virkkuri-kirjasta, missä oli iltalaukku tällä kuosilla. Omastani tuli kuitenkin iltalaukkua suurempi, koska virkkasin siitä niin korkean kuin musta Catania-lankavarastoni antoi myöten. Minun virkkuun koko oli siis lopulta noin 26 cm x 28 cm. Mittoja verottaa kuitenkin tekemäni pohja, mikä on noin viisi senttiä syvä.

kirjovirkattu_pikkulaukku_pohjataite_maaritse

Hihnojen kiinnitykseen katsoin vinkkejä puolestaan Virkkuri 2:sta.

kirjovirkattu_pikkulaukku_molla_mills_triforce_maaritsse

Hihnaksi käyttämäni musta vyö oli noin 1,5 senttiä leveä. Pituutta sillä oli puolestaan 105 senttiä, minkä pelkäsin olevan liian vähän siihen, että laukun voisi laittaa olan yli. Se pelko osottautui vääräksi, sillä säätövaraakin jäi vielä hyvin.

kirjovirkattu_mustavalkoinen_pikkulaukku_hihna_maaritse

Vyö on siis katkaistu soljen alapuolelta noin viiden sentin päästä. Uusin päihin tein nahkapaskalilla kaksi reikää, joiden avulla ompelin hihnat sivuille.

kirjovirkattu_pikkulaukku_hihnan_kiinnitys_maaritse

Hihnojen paikalleen ompelu ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin luulin. Muutoin laukun kokoaminen vuorineen päivineen onnistui hyvin, mutta hihnojen kiinnittämisestä opin tosiaan sen, että seuraavaan laitan umpivetoketjun sijaan avovetoketjun. Umpinainen vetoketju oli siis melko jäykkä ja teki sivuista liian jyrkät puolitoista senttiä leveälle hihnalle, joten kiinnittäminen oli hieman hankalaa, muttei toki mahdotonta.  😉

mollan_jaatelototterokuosi_pikkulaukku_maaritse

Siinäpä se seuraava pikkulaukku odottaa auringosssa valmistumistaan eli huomisia sateita… Mutta nyt vielä, ihanaa, aurikoista sunnuntaita kaikille!