Maaliskuun keskeneräiset

Vuoden vaihteessa Craft Candidate -blogissa Teresa aloitti Keskeneräisten keskiviikko -postaussarjan, missä hän esittelee niin omia kuin muidenkin keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta – kuinka tulla mukaan ja mitä muilla on meneillään – löydät täältä, klik!


Viime kuun vaihteessa esittelin uutta neuletakkiani, mikä koukuttavuudessa sivuutti kaiken muun. Hiihtolomalla menin kuitenkin vieroitukseen eli mökille lähtiessä jätin neuleen kotiin. 😀 Pakko, sillä hartiat alkoivat jo kertoa, että niille ihastukseni on liikaa.

maaritse_lystigyarn_mondayfunday_ikkunalla

Vierotus onnistui liiankin hyvin enkä ole loman jälkeen puikkoihin koskenut muuta kuin yhtenä koulutuspäivänä, missä tikuttelin perussaapassukkaa keskittymisen tueksi.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_saapassukka

Keskeneräisenä on siis kasa neuleita, koska aikaisempi musta villatakkikin odottaa hihoja ja steekkausta, auki-leikkaamista.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_haalarimekko

Neuleiden lisäksi kesken on myös aivan uutta, farkkua. Tekeillä on siis lappuhaalarimekko (vai miksi näitä nyt kutsutaan?), mikä odottaa, että kerään rohkeuteni haalarinsolkien suhteen. Nyt mekko-ompelussa on siis luova tauko.  🙂

Edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, mitä teen pikkuhiljaa valmiiksi, sillä niitä tärkeämpiä ovat tällä hetkellä kevään ja kesän paidat niin pitemmällä kuin lyhyemmällä hihalla. Molemmista olen jo koeversiot tehnyt, ja pienten lisäviilausten jälkeen pääsen tositoimiin.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_t-paidat

Tällä aikataululla olenkin kesävaatteiden suhteen kerrankin ajoissa! Miten on sinulla, joko on kesä puikoilla tai paininjalan alla?

Huputon Kuura-huppari

Innostuin Jujunan Kuura-hupparitunikasta, sillä sen levenevä ja taaksepäin pitenevä helma olivat jotain sellaista, mitä en ollut aikaisemmin kokeillut. Tämä kokeilu ei edes maksanut mitään, sillä kaavan voi tilata ilmaiseksi Jujunan sivuilta täältä, klik. Se on siis pdf-kaava, joten se pitää itse tulostaa ja teipata kasaan.

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_kaava-arkkia

Yleensä piirtämisen sijaan mielummin teippailenkin kaavani, jos kaavassa – kuten tässä – on hyvät kohdistusmerkit. Myöskään hyvää teippirullaa ei sovi unohtaa, koska ilman sitä hommasta ei tahdo tulla mitään!

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika

Omani tein suositusta ohuemmasta kankaasta, trikoosta, joten valitsin oikean koon mittaamalla kaavasta rinnanympäryksen. Siltä osin tunikasta tulikin sopiva, mutta mittaamista olisi kannattanut tehdä enemmänkin, sillä takakappale ja helma olivat aivan liian suuria. Esim. Belle Époque Diary -blogin Teresa oli piirtänyt oman Kuuransa niin, että yläosa oli kokoa 44 ja alaosa kokoa 40. Luulen, että tuollainen muokkaaminen, ylä- ja alaosan eriparisuus, olisi voinut toimia minullakin. 

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_takasauma

Tosin minulla toimii paremmin sellaiset mallit, joissa takakappale on etukappeletta kapeampi. Se oli nyt helppo toteuttaa, kun mallissa oli valmiina istuvuutta parantava takasauma. Kavensin siis sen avulla, lapojen alaosasta lähtien, alussa loivasti, helmaa kohti syventäen. 

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_kaula_aukkoMyös pääntietä tuli muokata, koska se nousi ikävästi olkapäiltä (kuvassa olen jo toista puolta hieman matalammaksi leikannut), koska olen melko harteikas.

maaritse_jujunan_kuura_hupparitunikan_paantien_kanttaus

Pääntie ei kuitenkaan vaatinut sen kummempia kikkailuja, vaan yksinkertaisesti leikkasin sen vain matalammaksi. Siltikään en jaksanut ommella huppua enää kaiken miettimisen jälkeen, vaan kanttasin sen mustalla trikoolla. Helmaa kuitenkin vielä lyhensin, koska se alkoi tuntumaan liian pitkältä.

maaritse_jujunan_kuura_huppari_tunika_sivutasku

Melko monen muutoksen jälkeen ajattelinkin, etten toista Kuuraa enää tee. Mutta muutin mieleni, kun olen tätä pitänyt: erityisesti yläosan istuvuus ja muotoillut sivusaumat taskuineen viehättävät. 🖤 Jospa siihen seuraavaan  sitten se huppukin. 🙂


Mehukekkerit-blogissa on meneillään kässävuosihaaste, missä kuukausittain vaihtuu teema. Nyt on meneillään #paitamaaliskuu. HommaHuone-blogissa puolestaan keskitytään yksityiskohtiin, tällä hetkellä erityisesti #helmat2018.

Kolme

Tänä vuonna on niin monia kiinnostavia blogihaasteita tarjolla, että koen jo ihan runsaudenpulaa. 🙂 Tässäkin postauksessa on kyse kolmesta: valokuvahaaste Pieni Lintu -blogista sekä käsityöhaasteet Mehukekkerit- ja HommaHuone-blogeista.


MakroTex-valokuvashaaste

Pieni Lintu -blogin MakroTex-haaste on ainoa haasteeni, johon pyrin viikottain osallistumaan haasteen itsensä vuoksi eli keksimään juuri siihen sopivia kuvia. Tosin tällä viikolla MakroTex-teemana on kolme, johon sopivasti sopii muutama käsityöhaaste ja niihin liittyvät käsityöt. Tässä postauksessa esittelen siis kolme haastetta ja kolme ompelemaani paitaa. Muiden kolmikoista voit käyt käydä innostumassa täällä, klik.

maaritse_kolme_makrotex_handy_pocket

Makrotex-haasteen lisäksi osallistun muihin haasteisiin, jos ne sattuvat blogisuunnitelmiini sopimaan, sillä esimerkiksi käsitöitä teen vain tarpeeseen. Ideat kylläkin sotkeentuvat usein päässäni niin, etten aina itsekään erota, että oliko postausajatus omani, haasteesta lähtöisin vai sekoitus näitä molempia. 🙂 Hyvä haastehan inspiroi niin itsessään kuin muiden töitä seuratesssa, ja sillä niihin tykkään osallistuakin.

Mehukekkeritkässävuosi 2018

Mehukekkerit-blogin kässävuosihaasteeseen osallistuin ensimmäisen kerran tammikuussa, jolloin teemana oli #jämätammikuu. Silloin valmistui Handy Pocket (Ottobre 5/17) SmartAss-neuloksen jämistä ja mustasta joustocollegesta.

Vaikka Ottobre-lehden kaavat ovat mielestäni reiluja, tein paidan normikoollani, koska luulin neuloksen paksuuden ja joustamattomuuden vuoksi tarvitsevani enemmän väljyyttä. Pusero oli siis suunniteltu neuloksen sijaan trikoolle.

maaritse_kolme_makrotex_smartass_handy_pocket

Siten tuli taas todistettua, että luulo ei ole tiedon väärti, ja paidasta tuli melko reilu. Siitäkin huolimatta olen sitä käyttänyt, ja etuosan pienet taskutkin ovat osoittautunueet ihan käteviksi, joten piirsin uudet kaavat pienemmässä koossa ja tein kaksi keväisempää versiota. Ne sopivat hyvin haasteen #paitamaaliskuuhun.

HommaHuone Details

HommaHuone-blogin haasteessa on puolestan kyse erilaisten yksityiskohtien kokeilusta. Ensimmäinen teema on helman yksityiskohdat, mitä ovat näissä paidoissa upotetut taskut. Niitä en ollut aikaisemmin kokeillut, mutta olivat todella helppoja tehdä.

maaritse_kolme_makrotex_orvokkitrikoo_handy_pocket

Vinkkinä, jos taskuja mielit eikä sinulla ole tuota Ottobre-lehteä etkä halua sitä ostaakaan, selkeät ohjeet tällaisten taskujen kaavoittamiseen ja ompeluun löytyy  Kototeko-blogista.

maaritse_kolme_makrotex_orvokkitrikoo_majapuu

Etuosan poikkisauman tarjosi hyvän mahdollisuuden harjoitella myös kuvion kohdistusta, mitä harvemmin on tullut tehtyä. Ensimmäinen, vaalea pusero, oli kaikin puolin harjoituskappale, missä kohdistus ei täysin onnistunut, mutta riittävän hyvin kuitenkin.

maaritse_kolme_markotex_handy_pocket

maaritse_kolme_makrotex_ottobre_handypocket

Mutta toinen meni sitten millilleen!

maaritse_kolme_makrotex_kohdistus

Haasteet eivätkä kevätpuserotkaan olleet vielä tässä, että lisää on luvassa ainakin t-paitojen muodossa… Kesähän on ihan kohta täällä! 😉 Aurinkoista viikkoa! ♥

Ennen ja jälkeen

Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana on ennen ja jälkeen. Ylläri, ylläri, siitä tuli mieleen erilaiset käsityöt ja se, että niissä on aina meneillään jonkin asteinen ennen ja jälkeen -aspekti.

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_pdf

Esimerkiksi nämä: ensin kasa irrallisia paperiarkkeja, mutta teippauksen jälkeen yhtenäinen kaava-arkki. Että yksi vaihe takana, mutta monta vielä edessä ennen ompelua saati valmista…

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_kaava-arkki

Aikaisemmin harmittelin kovastikin sitä, että ompeluharrastus on usein enemmän sellaista ennen-työskentelyä. Tämänkin Jujunan Kuura-hupparin (ladattavissa ilmaiseksi!!! täältä, klik) kaava-arkin kokoamisen jälkeen vielä piti mitata oikea koko, piirtää osat oikealle kaavapaperille ja lisätä niihin saumanvarat. Siinäpä se sunnuntain vapaa hetki menikin, että kaavat oli piirretty ja leikattu.

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_kaava-arkkia

Ennen kankaan leikkaamista ja ompelua pitää siis tehdä monenlaista etukäteistyötä. Eikä valmiin ompelutyönkään kanssa voi aina ajatella olevansa valmis, koska usein jälkikäteen ainakin ajatustyö vielä jatkuu, että miten vielä kaavaa voisin parantaa tai mistä vielä toisen tekisin.

makrotex_maaritse_ennenjajalkeen_kaavakohdistus

Onneksi olen jo jokseenkin sopeutunut siihen ajatukseen, että ompeluun kuuluu paljon, paljon muutakin kuin vain itse ompelu. Siksi nykyisin kykenen keskittymään aikaisempaa paremmin eri työvaiheisiin, sillä jos maltaa tehdä kaavat, merkinnät, leikkaamiset ym. huolella, niin ompelu onnistuu helposti ja nopeasti. Siinä mielessä tämä Kuura-projektini näyttää ainakin tähän saakka edistyneen hyvin, sillä tuon tarkemmin pdf-kaavan merkkejä ei olisi voinut kohdistaa! Että so far, so good… ☺️


Pieni Lintu - MakroTex challenge

 

Talvivärit

Kävin lähes kymmenen vuotta sitten värianalyysissä, minkä mukaan olen talvi eli minulle sopivat juuri tämän hetkisen vuodenajan puhtaat, kylmät sekä huurteiset värit. Värianalyysi yllätti, koska olin luullut mustan sopivan vain harvoille ja valituille, mitä itse en haalean vaaleana olisi.

Vaaleudestani johtuen, olinkin luullut ruskean olevan minulle mustaa parempi väri. Se oli siis väärä luulo, koska kaikki lämpimät sävyt saavat minut näyttämään sairaanoloisen keltaiselta tai muuten vain huonovointiselta. Ruskeat, keltaiset sekä oranssit sävyt eivät siis ole minun juttu kylmää sitruunankeltaista lukuunottamatta.

maaritse_talvivarit_varikartta

Analyysissä käynnin jälkeen jätin kaikki lämpimät sävyt kauppaan enkä enää varonut mustan käyttöä lähellä kasvojakaan. En kuitenkaan ole kulkenut kaupoilla värikartta mukana, vaan luottaen omaan silmääni, että erotan lämpimät ja kylmät sävyt toisistaan. Mutta! Välillä kauppojen valot sotkevat väritutkani tietokoneennäytöstä puhumattakaan, mikä vaikuttaa eritoten kangasostoihin.

Huteja on siis tullut ja siksi olen päättänyt, etten esimerkiksi netistä enää osta mitään, mikä vähänkään viittaa oranssiin tai edes keltaiseen, sillä siitäkin juuri oikean sävyn löytäminen tuntuu olevan mahdotonta. Noihin väreihin liittyen nämä kaksi hutia (perhostrikoon pohjaväri on oikeasti kuvaa kellertevämpi) ovat toisaalta melko helppoja ottaa käyttöön, koska molemmissa on mustaa, joten ajattelin kuositella sellaisen yläosan, jossa jonkin mallinen musta kaistale tulisi lähimmäksi kasvoja heikentäen väärien värien heijasteita.

maaritse_talvivarit_sorgenmantel

Näistä ruusuista puolestaan en ole varma sopivatko ne minulle vai eivät: vaaleamman pohja taitaa olla liian kirkas ja tummemman kukat väärän väriset, jolloin kankaan yleisilme muuttuu kokonaan. Näiden yhdistäminen johonkin minulle sopivampaan väriin ei ajatuksena jostain syystä nyt sytytä, joten taidan etäännyttää ne kasvoista kauemmaksi tekemällä niistä leggingsit.

maaritse_talvivarit_babushkaroses

Vaikeimmat hutiostokseni ovat nämä lintutrikoot, jotka ovat niin pois oikeasta, etten kykene tekemään näistä oikein mitään. Voisi ajatella, että niitähän voisi käyttää johonkin kaavakokeiluun.

maaritse_talvivarit_sielulintu_sininen

Sitä kokeilinkin jo yhden hudin kohdalla ja lopputulos on se, että nyt minulla on sievä lämpimän violetin värinen pusero, jota en kykene pitämään edes yöpaitana. 🙂

maaritse_talvivarit_marokkotrikoo

Vuosien saatossa tietoisuus omista väristä on tehnyt minusta siis hyvin rantun värien käyttäjän ja värinatsismismiani on entuudestaan lisännyt pari vuotta siten puhjennut monikemikaaliyliherkkyys, minkä vuoksi en voi enää värjätä hiuksiani tummaksi, lähes mustaksi, kuten tapanani oli. Tumma hiusväri heikensi väärien värien vaikutusta, mutta nyt en tosiaan voi enää edes peitellä harmaantumistanikaan. Hiusvärini onkin tällä hetkellä täysi kaaos, sillä se yhdistelmä niin omaa ruskeata kuin harmaata sekä latvoissa olevia mustia värijämiä, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lähteneet, vaan haalistuivat vain kuparin väriseksi.

maaritse_talvivarit_omakuvaVärillä on siis entistä enemmän väliä, ja onneksi omiakin värejä kangaskaapistani löytyy. Aika paljonkin…  😀

maaritse_talvivarit_kangaspino

Oletko sinä käynyt värianalyyissa tai kokemuksen kautta oppinut omat värisi? Vai onko värillä edes sinulle niin väliä? 


Tällä postauksella osallistun Kahden talon väkeä -blogin teemapostaushaasteeseen, jossa tämän viikon teemana on talvi. Käyhän kurkkaamassa, mistä siinä on kyse!