Silitysrulla

Ompelukerhoni kesähaasteen puitteissa ompelin itselleni tarpeellisen ompelukaverin eli silitysrullan. Enkä ihan minkä tahansa rullan, vaan tällaisen söppänän kainolokaverin. Tai sellaiseksi sitä tituleerattiin Suuri Käsityölehdessä ( 1/2019), mistä idean sain.

Lehdessä oli siis kaava pehmoleluun, mutta tein itse pienemmän kaavan vähän summanmutikassa. Lisäksi lisäsin yksityiskohtia rullaan, kuten solmimisnauhat hännäksi ja sirkkarenkaat korvien koristeeksi.

Päälikankaan lisäksi leikkasin lämpövanusta hieman pienemmät vuorikappaleet. Ompelu- ja täyttövinkit katsoin puolestaan Nuppu Print Companyn Näin ompelet silityskinkun -videolta.

Solmimisnauhojen päädyn suljin käsin ommellen, koska muutoin en saanut rullaa suljettua tarpeeksi tiukasti. Rullanhan pitää olla hyvin täysi, jotta se on riittävän kova silitysapuri. Täyttämisessä saakin olla tosissaan, jotta se onnistuu.

Neuleprojekteille

Eilisen projektipussukan lailla tämäkin on tehty Grainline Studion The Field Bag -kaavalla.

Myös tätä tehdessä muutin kaavaa hieman, jotta saisin siihen kaikki haluamani yksityiskohdat, kuten esimerkiksi päällyspuolelle vetoketjutaskun.

Tähän työhön yksityiskohtana piti lisätä muun muassa kirjailua ja paljetteja, niin keksin tehdä oman ompelumerkin käsin kirjailemalla. Siihen yhdistin paljettikoristeen: ne toimivat ikään kuin erikseen, mutta kuitenkin yhdessä. Ompelumerkin kirjailussa käytin Kirjontajuttuja-kirjan silitysarkin valmista kuvaa neulaa pitävästä kädestä ja viimeistelin sen tikkaamalla kuvion kiinni omenanvihreälle huovalle. Näin sain merkille raikkaan reunuksen.

Myös tämän työn kaikki materiaalit löytyivät omasta takaa! 😃

Kaikki yksityiskohdat eivät ole siis kaavan mukaisia, vaan omia sovelluksiani.

Pussukkaan mahtuu yllättävän suurikin työ. Luulin näitä tehdessä, että toimisivat vain sukantekeleille. Tähän mahtuu kuitenkin neuletakkikin lähes loppumetreille saakka.

Projektipussi

Tämänkin päivän luukusta paljastuu kesän haasteompelutyö, projektipussi. Myös näiden ompelu on ollut kauan mielessä, niin vihdoin tämäkin tarve on täytetty. Itseasiassa näitä on kaksi, tämä vaatimattomampi, ja toinen koristeellisempi, minkä löydät huomisesta luukusta.

Projektinpussi on Grainline Studion The Field Bag -kaava, jota hieman muokkasin, jotta saisin siihen riittävästi ompeluhaasteeni kannalta yksityiskohtia. Esimerkiksi kaavassa ei ole etupuolella vetoketjutaskua ja sisälle puolestaan olisi pitänyt tulla muun muassa kahden taskun sijaan kapeimpia taskuja nyös puikkoja varten.

Näitä oli kiva näprätä. Ihaninta oli se, että – jälleen – kaikki tarvittava löytyi jo olemassa olevista jemmoista, niin hamstrauksen sijaan pääsin käyttämään vanhoja hankintoja pois.

Nyt kun minulla on nämä kaksi, ihmettelen, kuinka olen tullut aikaisemmin toimeen ilman pussukoita. Ovat siis olleet kovasti käytössä koko syksyn. Ainut miinus on, että näitä saisi olla enemmänkin: kaksi ei minun lankaprojektien määrälle riitä alkuunkaan. 🙂

Essu

Essun tekeminen on ollut pitkään tarvelistalla, koska itse tehtyjen vaatteiden sotkeminen kokkaillessa harmittaa suuresti. Varsinkin rasvanroiskeet rinnuksilla suututtaa, kun niistä ei aina pääse eroon millään niksipirkalla.

Kaavana minulla oli Seamworkin The Alex Apron ja farkkukangas oli vanha jemma.

Kangasta oli siis sellainen epämääräinen mitta, mistä ei oikein mitään järkevää saanut. Ei tämän värisenä, eikä paksuisena. Hoksasin sen sopivan kuitenkin tähän kokeiluun, mikä sopi niin tarpeisiini kuin osaksi ompelukerhoni kesän haasteompelua. Tähän sain ympättyä yksityiskohtina muun muassa koristeluompelun taskuun, laskokset solmimisnauhaan, napin taskunsuulle, rusetin, sirkkarenkaan ja alavaran.

Tämä oli hyvä työ sen käytännöllisyyden ja yksityiskohtien harjoittelun vuoksi, mutta tämän avulla sain aikaiseksi testata myös aikoja sitten hankkimaani ompelukoneen ympyräohjainta. Hauska ja näppärä väline.

Samalla tuli tutustuttua myös koneeni erilaisiin koristetikkeihin, joita on hirvittävä määrä. Niitäkin kannattaisi jatkossakin hyödyntää, testata ja kokeilla, eikä aina tyytyä samoihin vanhoihin.