… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Saa mitä sattuu tulemaan…

Kun itse tekee, saa mitä haluaa. Tällä kertaa halusin sitten leggingsit, joiden toinen lahje on nyrjähtänyt nurin kurin sekä…

maaritse_vimman_fisuista_leggingsit

tunikan, missä on taskut polvissa.

maaritse_patterns_for_freestylers_birdy

No joo, vähän liioittelin, mutta taskut ovat joka tapauksessa hippasen liian alhaalla. Eikä niissä välttämättä pysy muuta kuin nyrkit, koska taskun suu avautuu tuossa kohdin jotenkin alasuin, joten tavarat saattavat tippua matkan varrelle.

maaritse_ompelublogi

Ironista on, että kerrankin muistin ommella tunikaan ompelumerkin, joita olen vuoden vaihteessa ostanut. Merkki ei nyt vaan oikein vastaa todellisuutta. Tekstikin näkyy taaksepäin.

Tai sitten tuo merkki osui kohdalleen täydellisesti, sillä syksy on ollut melko vauhdikas: näinhän se usein kiireessä menee, että ajatus on hyvä ja touhua paljon, mutta siltikään ihan maaliin ei mene. Ajatella, mitä syntyisi, jos oikein keskittyisi. 😉 😀

maaritse_lepakkohihainen_birdy

Kaavat sinällään olivat toimivat: tunika on Hellinin kaavakirjan lepakkohihainen Birdy ja leggingsit tein Puuhakaspajan Usva-treenihousujen kaavalla. Hellinin kaavaan lisäsin vaan taskut ja leggingsien kaavaan hieman reilummat saumanvarat, mitä oli lycrasta ompelemissani ja hyvät tuli. Erityisesti tykkään siitä, että lahje on istuva, tarpeeksi kapea, ihan nilkkaan asti.

maaritse_tunika_ja_leggingsit_naiselle

maaritse_hellinin_kaavakirjasta_birdy_tunika

Myös värit menivät nappiin, sillä mustahan on aina musta.  ♥ Tunikan joustocollege on Kangaskapinalta ja leggingsit ovat hyvin kaapissa hillottuja Vimman Fisuja.

maaritse_perusompelua_tunika_leggingsit

Että tuli taas kokemusta! 😀 Mites teillä muilla ovat käsityöt sujuneet?

Kässäilijät kasvokkain

Jälleen oli ja meni se aika vuodesta, että some täytyi Tampereen kädentaidotmessuista: niin mainoksista, lippuarvoinnoista kuin sinne menevien haaveista ja lopulta messutuliaisista.

Itse en messuilla käynyt, en tänä vuonna enkä uskoakseni tulevinakaan, koska väenpaljous saa minut sisäisesti sekoamaan. Heh, täysin epäsosiaalinen en kuitenkaan ole: messuviikolla osallistuin huomattavasti pienimuotoisempaan, mutta sisällöltään suureen tapahtumaan, sillä sain kunnian osallistua Named Clothingin kaavakirjan ”Breaking the Pattern” lanseerausjuhlaan.

MaarItse - käsityöblogi

Some on hieno asia, kuinka se mahdollistaa niin monin eri tavoin muiden kädentaitajien kanssa päivittäisen yhteydenpidon. Lanseerausjuhla kuitenkin muistutti, että se ei korvaa reaalielämän kohtaamisia: sitä riemua ja innostusta, mikä näkyy ja kuuluu ihmisten silmien tuikkeessa, eloisissa käsissä ja puheen sorinassa.

Breaking the Pattern -kaavakirjan lanseerausjuhla

Olikin upea ilta. ♥ Innostuin valtavasti keskusteluista, joita muiden kanssa kävin sekä kirjan mallivaatteiden hypistelystä. Lisäksi pitemmän aikaa mielessä on ollut joustavien kankaiden vähentäminen ja siirtyminen – ainakin osittain – joustamattomiin. Siitäkin näkökulmasta tämä oli mukava ilta, sillä sain monta vinkkiä ja ideaa tuota matkaa varten. 

Namedin Breaking the Pattern -kaavakirja

Tuosta juhlasta on nyt parisen viikkoa enkä vieläkään kaiken selailun jälkeen osaa päättää, mitä kokeilisin ensimmäisenä. Sinäkin voit käydä kurkkaamassa tarkemmin kirjan sisältöä täältä, Namedin sivuilta, klik. Kirjassa on siis parisenkymmentä kaavaa niin joustaville kuin joustamattomille, joista löytyy haastetta aina aloittelijoista taitavampiin ompelijoihin.  

Kaavakirjasta ompeluniloa!

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että taidan aloittaa Ruska-mekosta…. Ehkä… 😀 Se on kuitenkin varmaa, että kirja antoi joululomalleni uuden merkityksen: enää pitää kirjoittaa joulupukille ja toivoa paljon ompeluaikaa!