HommaHuoneen Sanne-Maija on järjestänyt yhteisneulonnan ( Knit along eli KAL) epäkeriin liittyen. Tarkemmat kalisteluohjeet löydät joko Hommanhuoneen Instagram– tai FaceBook-tililtä.
Tiivistetysti KAL:n ideana on yhdessä inspiroitua ja neuloa lankajemmoista niitä epämääräisiä yksittäisiä keriä ja vyyhtejä, mitkä ihastuksissa on kotiuttanut, mutta ne ovat jääneet jemmoihin pyörimään joko unohdettuna, riittämättöminä tai vain yksinkertaisesti liian rakkaana aarteena. Neulonta-aikaa on kesäkuun loppuun.
Minun ensimmäinen epäkeräneuleeni on tässä, Petite Knitin Sophie-huivi. Neuloin sen Louizesta ylijääneistä kahdesta Semilla-kerästä: ensin neuloin ohjeen mukaisesti yhden kerän toistaen kahdeksaa kerrosta lisäyksineen ja sitten toisen kerän ohjeen mukaisilla kahdeksalla kerroksella kavennuksineen. Siksi huivini on huomattavasti suurempi, mitä ohjeessa. Lankatiheytenikin oli mitä oli, koska tavoitteena oli tuhota nuo kaksi merinokerää pois.
Huivista tuli mieleen reilun kymmenen vuoden takainen Baktus-villitys. Ainoa ero Baktuksen ja tämän huivin kanssa on i-cord-reunat, jotka tuovat Sophieen hivenen viimeistellympää vaikutelmaa. Mutta muutoin idea on sama eli huivi neulotaan poikittain ja variointimahdollisuudet halutessaan ovat monet.
Muistaakseni tuolloin vuosia sitten tein sellaisen version, missä oli jokin yksinkertainen pitsikuvio joka neljäs tai kuudes kerros.
Pitsin kokeilu kävi mielessä, kun aloitin tekemään toista huivia. Sen neulon puolestaan Poetriasta jääneistä vihreistä merinoista, joita löysin kummallisia nyssyköitä vähän sieltä sun täältä. En tiedä, mitä niistä olen ajatellut alun perin tehdä ja sitte päätynyt purkamaan, mutta kiharaista lankaa löytyi noin 160 grammaa.
Vihreästä huivistani tulee siis tätä ensimmäistä suurempi ja leveämpikin, koska olen tehnyt lisäykset tällä kertaa joka kuudennella kerroksella kahdeksannen sijaan. Lisäksi jätin pitsikokeilut sikseen. Ehkä vuodet tässä välissä – Baktuksesta Sophieen – ovat muuttaneet mieltymyksiäni niin, että enemmän nykyisin puhuttelee mutkaton yksinkertaisuus.
Nämä huiviprojektini ovat ehkä epäkeriä enemmän jämiä, mutta Sanne-Maijan luvalla saan osallistua yhteisneulontaan niillä. Onhan nämä merinot kuitenkin sillä tavalla epämääräisiä, ettei näistä määristä oikein mitään yksinään saa aikaiseksi eivätkä ne kirjoneuleeseenkaan sovellu. Tämä lanka toimii parhaiten pintaneuleessa.
Sellaisia todellisia epäkeriä minulla ei kovin montaa olekaan, koska olen aina ostanut lähes paidallisen verran lankaa ( siis apua, mutta näin olen tehnyt, joten lankavarastoni muistuttavat pientä lankakauppaa). Poikkeuksena ovat yläkuvassa olevat kaksi aarretta. Ehkäpä nyt, kesäkuun loppuun mennessä, taion näistä jotain. Vähän mielessä kutkuttelisi Susanne Sommerin eli Sosun Treelight, mutta sitä varten pitää ostaa vielä kolmas epäkerä. Tuo Sosun huiviohje on siis suunniteltu Jyväskylän Neulefestareita varten sillä silmällä, jos runsauden pulan vuoksi tulee ostettua erilaisia yksittäisiä vyyhtejä. Eli kun ei enää näe metsää puilta. 🙂 Siinä mielessä tämä voisi olla hyvä epäkeräsuunnitelma. Myös siitä syystä, että minäkin olen ostanut nämä lankahuuruissani Neulefestareilta vuonna miekka ja kivi. 😀
