Käsityövuosi 2022 aakkosin

A niin kuin Aika. Vuoden 2021 koosteaakkosissa totesin, että aikaa ei koskaan ole käsitöitä varten riittävästi. Kuinka väärässä olinkaan! Vuonna 2022 neulonta-aikaa oli vähän liiankin kanssa, koska olin kipeänä jatkuvasti. Siksi toivon tältä uudelta vuodelta enemmän terveyttä ja vähemmän puikkojen kilinää. Uskomatonta, että näin, mutta jatkuva sairaana oleminen alkaa olla jo melko kuluttavaa.

Vuoden 2022 aikana sain siis valmiiksi neuloen paljon: 18 puseroa/toppia, viisi pipoa, kaksi huivia sekä sukkaparia. Lisäksi virkkasin jotain pieniä juttuja, kuten tiskirättejä.

Ompelun suhteen puolestaan oletin, etten tehnyt juuri mitään. Ehkäpä aikaa myös siihen oli kuitenkin ollut, sillä vuonna 2022 ompelin kolmetoista mekkoa, neljä hametta, kolme pooloa, kahdet housut, neljät leggingsit, kolme neulostakkia, kolme t-paitaa ja seitsemän hupparia/tunikaa. 😉 Lisäksi ompelin epämääräisen kasan toppeja ja alusvaatteita sekä koristelin kirjomalla neljä ompelustani.

Ajanpuute ja väsymys näkyy siinä, että täällä blogissa postauksia ei kaikesta tekemästäni löydy. Itseasiassa 2022 postauksia oli puolet vähemmän kuin aikaisempana vuonna, mikä selittyy esimerkiksi joulukalenterin puutteella. Sen viimeistelyyn ei yksinkertaisesti ollut voimia syksyllä, vaikka sisältöäkin olisi löytynyt. Mutta onneksi joulu on joka vuosi. 😊 Itselleni kalenterin tekeminen on iso osa jouluun valmistautumista, niin ilman sitä joulu ja uusi vuosi tulivat kuin varkain ja menivät myös ohi melko huomaamattomasti.

B niin kuin Bingot. Kuluneen vuoden aikana otin osaa useampaan bingoon ja niissä menestyin melko hyvin: Hommahuoneen neulebingoruudukon sain täyteen kolme kertaa ja ompelubingon kerran sekä viittä vaille valmiiksi muutaman muunkin bingon. Kaikkia valmiita ruutuja en ehtinyt kuvaamaan, mutta suurimman osan tekemistäni tallensin Instagram-tilini kohokohtiin. Toki niitä olen vuoden mittaan esitellyt myös täällä blogin puolella.

C niin kuin Cumulus Blouse. Vuosi sitten neuloin tämän suosikkineuleeni huurteisen värisenä. Siitä oli Instagramissa tykätty niin paljon, että kuva siitä nousi #bestnine-kollaasiin eli yhdeksi viime vuoden tykätyimmistä kuvistani.

D niin kuin Design eli suunnittelu. Nyt näyttää olevan trendikästä suunnitella omia neulemalleja. Viime vuonna koosteessani totesin, että minä en kuulu sellaisten velhojen joukkoon, mutta joudun sen – kuten ajankäytön – suhteen kääntämään takkini. Aikeissani ei ole vieläkään suunnitella malleja toisten iloksi, vaan itselleni tärkeästä aiheesta, mistä ei neulekuvioita vielä ole tehty (kyllä, luit aivan oikein, niitäkin aiheita vielä on olemassa, joista ei ole kaaviota tehty 😀 ). Sitä varten olen vähän kurssejakin käynyt, mutta kovin työläältä suunnittelua tuntuu tällä hetkellä. Joten etenen rauhassa pikku hiljaa: kerron lisää, kun kerrottavaa on.

E niin kuin Entiset. Niihin entisiin, keskeneräisiin, töihin ajattelin panostaa tänä vuonna. Käyttövaatteita tulee toki tehdä jonkin verran, mutta erityisesti kesältä jäi koronan takia läjä valmiiksi leikattuja odottamaan. Myös moni haave viime vuodelta, kuten vohvelikankainen kylpytakki ja tilkkutyöt, jäi sairastelujen vuoksi toteuttamatta. Niihin on nyt tänä vuonna palattava, tehtävä jemmoja pois jo ihan tarpeen vuoksi. Neuleista puolestaan keskeneräisenä on yhä, jo viime vuoden koosteessa päivitelty Caitlin Hunterin Galisteo, mutta nyt myös Annan Johannan Juxtaposition sekä muutama sukanraato…

F niin kuin Fiilikset ovat toiveikkaan rauhalliset viime vuoden jälkeen. Vielä en ole tehnyt mitään suunnitelmia tämän vuoden suhteen, mutta aikeissani on osallistua muutamaan testineulontaan sekä suunnitella ompelujuttuja varten #makenine-kollaasi. Keskeneräisten lisäksi ajatuksissani on siis toteuttaa yhdeksän haavekaavaa, joiden kunkin avulla opettelisin yhdestä kolmeen uutta ompelutekniikkaa.

G niin kuin Ghost Horses oli viime vuoden suosituin blogipostaus. Kovin luettu oli myös siihen liittyvä Liukuvärjättyä-postaus.

H niin kuin Halibut ja Helene. Nämä neuleet olivat myös Instagramin suosituimpia kuvia. Halibut-neuleitahan neuloin kaksi, hänelle ja minulle. Erityisen ylpeä olen Uunimiehen neuleesta, koska se istuu miehelleni niin hyvin ja on ollut kovalla käytöllä. Näin on ollut omani kanssa sen korkean kauluksen ja kapeutensa vuoksi. Sen vuoksi se sopii hyvin ulkoilutakin alle.

I niin kuin Ilya. Harvemmin osallistun testineulontaan, mutta sitäkin tuli viime vuonna sairasteluturhautumisen keskellä tehtyä. Eipä siinä, se on ihan hauskaa hommaa. Nyt varsin kutkuttavaa vielä oli, kun pääsin testaamaan neuleidolini, Caitlin Hunterin, uusinta kuvioneuletta Ilyaa. Neuloinkin niitä heti pari: toisen orjallisesti ohjeen mukaan ja toisen soveltaen. Puseroihin liittyvät blogipostaukset kiinnostivat kovasti teitäkin.

J niin Jyväskylän Neulefestarit. Tätä kohtaa ei varmaan tarvitse selittää. ♥

K niin kuin kirjonta. Ihan mahtavaa hommaa! Siinä on vaan niin jotain mieltä rauhoittavaa, kun kuviot syntyvät pisto pistolta. Lisäksi tein yhden onnistuneen kirjontakokeilun myös ompelukoneella t-paidan rintaan, mutta se on jäänyt vielä – toistaiseksi – pitämättä ja kuvaamatta.

L niin kuin Louize-pusero, minkä neuloin merinon venymistä murehtien. Lopputulos oli kuitenkin varsin valloittava ja blogipostauksinkin yksi vuoden luetuimmista.

M niin kuin Mukava-collegemekko. Tämäkin ompelus oli yksi viime vuoden Instagramin tykätyimmistä, #bestnine-kuvista.

N niin kuin Nova Midi Dress. Tällä kaavalla tein kolme mekkoa, yhden pitkän ja kaksi lyhyttä, mitä käytin kesällä todella paljon. Loistava hellevaate. Erityisesti käytin pitkää mustaa, mikä sai myös Instagramin kaikista kuvistani eniten huomiota viime vuoden aikana. Itse pidin siitä, että sen alle tarvittaessa pystyi lisäämään leggingsit ja se sopi monien cropattujen neuleideni, kuten esim. Nordiskan, kanssa. Varsin monikäyttöinen siis.

O niin kuin oma raitapaita. Sorvasin omasta päästä oman kesäisen raitaneuleen, kun epäonnistuin niin kovin Veera Välimäen Maijan teossa. Oma raitapaita onnistui oikein hyvin, mutta projekti on vielä kesken Maijan suhteen. Aion ensi kesänä pitää sille purkajaiset, kastelen ja kuivatan langat merituulessa. Tavoitteenani on kierrättää langat villahousuihin, Stephen Westin Marled Mania -legginseihin.

P niin kuin Poetria. Osallistuin tänä vuonna ensimmäisen kerran Instagramissa järjestettyyn viikon mittaiseen neulemaratoniin. Taisin olla silloinkin sairaana, ja maraton toimi hyvänä piristeenä, kun jotain sain aikaan ja sain osallisuuden kokemuksen, mitä kotona kipeänä ei omasta normilaumastaan, työyhteisöstä, saanut. Neulemaratonin aikana sain vihdoin viimeisteltyä muun muassa tämän kauniin vihreän Poetrian, mitä olin veivannut edes takaisin useamman kuukauden eli minun mittapuullani lähes ikuisuuden. 😀

Q niin kuin Querencia on Meiju K-P:n suunnitelma neule, minkä ohje löytyy hänen Kontrasti-kirjasta. Tämän neuleen neuloin jo kesällä Meijun kurssin innoittamana, jolle osallistuin Neulefestareilla. Blogipostaus tästä neuleesta on jäänyt, koska hukkasin siitä otettu kuvat hetkellisesti. Luulin kadottaneeni ne kokonaan, mutta luulin väärin. 😀 Ehkäpä postaan myöhemmin, jossain vaiheessa, mutta tiedoksi nyt tässä vaiheessa, että lanka on Tukuwool DK värissä kajo. Todella kaunis väri. ♥

R niin kuin Rohkelikko-asusteet, mitkä neuloin lähes vuosi sitten suvun nuorelle syntymäpäiväsankarille. Niihin liittyvä blogipostaus on ollut yksi viime vuoden luetuimpia.

S niin kuin Sukkalaatikkohaaste, mikä on tehnyt comebackit vuoden tauon jälkeen! Tammikuun haasteena olisi neuloa sukat jostakin jemmalangasta. Saattaapa olla, että ainakin tammikuun osalta lähden haasteeseen mukaan, sillä Uunimies tarvitsisi uusia ohuempia villasukkia. Entisiä on kuitenkin sen verran, etten taida ihan koko laatikkoa eli kahtatoista paria vuoden aikana neuloa.

T niin kuin Talvinen, mikä on varmaan kaunein neule, mitä ikinä olen neulonut. Olitte varmaan samaa mieltä kanssani, sillä se oli toiseksi luetuin blogipostaus viime vuodelta.

U niin kuin Unelmien Uunimies on kannustava mieheni, joka toimii blogin taustalla muun muassa kuvaajana. ♥

V niin kuin Virkkaus, mikä on viime aikoina pyörinyt mielen päällä. Syyllisenä taitaa olla kätköistäni löytämäni puuvillalangat. Olen varmaan aikoinani jemmannut niitä kirjovirkkauspussukoita varten, mutta nykyään olisi saatavia ihania virkattuja yläosiakin. Eikä vain kesätoppeja, vaan muutakin. Esimerkiksi Linda Skujalla olisi monta ihanaa mallia.

W kuin Wafflepatterns, jolla olisi monta hyvää takkikaavaa toteutettavaksi. Useamman vuoden olen jemmannut villankangaspalaa, mikä riittäisi johonkin yksinkertaiseen malliin. Tuolta kaavafirmalta löysin pari hyvää vaihtoehtoa, mutta pitää ajan kanssa vielä varmistaa niiden vaikeusaste eli selvittää, mitä taitoja kaava vaatii ja mitä niistä minä jo osaan ja mitä pitää opetella. Projektin onnistumiseksi uusia taitoja kaavan toteuttaminen ei saisi vaatia kuin kahdesta kolmeen. Muutoin riski, että keskeneräisten töiden kasani kasvaa, on sitä suurempi.

X niin kuin X-määrä kässätavaroita. Kesällä oikein kunnolla alkanut sairastelukierre laittoi arjen niin sekaisin, ettei keskittymiskykyni riittänyt enää seuraamaan grammojen ja metrien menoja ja tuloja. Mutta pitää yrittää tänä vuonna olla sitkeämpi, koska tilanteen tasalla pysyminen pitää mielihalut paremmin kurissa ja käsityöhuoneen järjestyksessä. 😉

Y niin kuin Yhteensopivat värit. Tänä vuonna aion vahvasti pysyä ns. omissa talviväreissäni. Yritin loppuvuodesta repäistä ja valitsin itselle epätyyppillisiä värejä todetakseni, ettei niihin silmäni totu. Ja jos ei totu, nehän jäävät pitämättä. Onneksi nämä värivirheet tein neuloen, niin langat voi aina uudelleen käyttää jollain tapaa. Toisekseen, otin opikseni, en yritä enää repäistä. 🙂 Tuttu ja turvallinen musta-harmaa-valkoinen tyylini vihreällä höystettynä siis jatkukoot tästä eteenpäinkin.

Z niin kuin Zen. Sitä tulevalta vuodelta odotan ja sitä kaikille toivotan – ajatuksenjuoksun rauhoittamista, suorittamisen vähentämistä ja enemmän hetkestä nauttimista! Lisäksi lämmin kiitos menneestä! Odotan innolla tulevaa yhdessä inspiroitumista, kuplivan kipinän sytyttämistä. ♥

Käsityövuosi 2021 aakkosin

A niin kuin Aika. Se on se ikuinen valituksen aihe, kun sitä ei ole, ei ainakaan käsitöitä varten riittävästi. Ei ikinä. Kuluneen vuoden aikana koen, että sitä on ollut vielä entistä vähemmän, vaikka todistetusti jotain on tullut tehtyä. Silti yleisesti on tunne paikallaan junnaamisesta, mikä saattaa tulla toki koronatilanteen aaltoilusta. Tai sitten ei. Piti kuitenkin ihan palata vuosi sitten kirjoitettuihin aakkosiin, kun en enää muistanut, mitä sitä on tullut tehtyä tai ajateltua tämän vuoden aikana tekevänsä.

Vuoden 2020 vuosiaakkoset vakuuttivat paikallaan junnaamiseni, sillä siellä oli paljon tekstiä, mikä pitää vieläkin paikkaansa. Toki eihän tietyt perusasiat muutukaan, ei ainakaan vuodessa. Joten vuoden 2021 vuosiaakkoset pitävät sisällään paljon samaa tekstiä kuin edellisen vuoden postaus. Niihin on hyvä ainakin paikka paikoin palata, että onnistuinko vai en. Myös lukijoita on täällä käynyt paljon enemmän kuin vuosi sitten, niin kertaus ei kaikille ole toistoa, vaan ihan uusinta uutta. 🙂

B niin kuin Blogi. Kuten jo vuosi sitten totesin, niin kaikille on varmaan selväksi käynyt, että minä en ole mikään ohjenikkari. Sen homman jätän niille velhoille, jotka sen osaavat. Minä vain innokkaasti kokeilen, testaan, sovellan ja sähellän sitä, mitä muut ovat suunnitelleet. Käsitöiden lisäksi haluaisin ottaa inspiroivia valokuvia, joita aina välillä innostun harjoittelemaan, mutta suurimmaksi osaksi se harrastus jää ajan puutteen takia haaveen tasolle.

Halibut

C niin kuin Caitlin Hunter on alaskalainen neulesuunnittelija, jolla on suomalaiset sukujuuret. Tästä johtuen hänen monella neuleella on suomalainen nimi, kuten alla oleva Talvinen-pusero. Tällä hetkellä hänen suunnitelmistaan puseroista minulla on kesken myös Galisteo (ks. kohta G) sekä Halibut-puserot minulle ja miehelleni. Muuta keskeneräistä ei taida ollakaan, mutta tuo määrä kertoo sen, kuinka kovin tykkään Caitlinin tyylistä. Aikaisemmin olen neulonut hänen Soldotnan Cropin, Feel the Bern ja Nordiska-puseron.

Talvinen

D niin kuin The Dress Shirt.

E niin kuin englannin kieli, mikä on nykyisin minulle vaivattomampi neulekieli kuin suomi, koska useita tekniikoita olen opetellut alunperin englanniksi. Hassua ja vähän hämmentävääkin. Olen kuitenkin yrittänyt nykyisin ostaa neulekirjani suomenkielellä, jos se on mahdollista, koska oma kieli, oma mieli. Että omalta osaltani yritän ylläpitää suomenkieltä, kun englanti vaikuttaa ottavan vallan niin kovin arjestamme esim. walk-in-rokotuksillaan jne. Hassua ja hämmentävää sekin.

F niin kuin FaceBook, mikä aiheuttaa aina vaan päänvaivaa, koska postausteni linkittäminen onnistuu vaihtelevasti. Ongelman ratkaisu ei ole onnistunut kuluneen vuoden aikana, joten sama sekavuus varmaankin jatkuu: välillä blogin FB-sivuilta postaukseni pääsee lukemaan suoraan kuvaa klikkaamalla ja toisinaan kuvan liittäminen ei onnistu mitenkään, jolloin postaukseen pääsee vain tekstissä olevan linkin kautta. Sen verran syyn selvittelyni on edistynyt, että saatoin löytää ratkaisun tähän vaihteluun blogini asetuksista. Tai sitten en. Jää nähtäväksi. 😄

G niin kuin Galisteo, mikä on myös Caitlin Hunterin suunnittelema tunika. Olen aloittanut tämän kauan kauan sitten. Suurin työ eli tunikan helman kirjoneuleosuus olisi valmiina, mutta siihen se on jäänyt. En ole ihan varma tuleeko tästä koskaan puseroa minulle. Mutta otan työn alle tämänkin asian tulevan vuodan aikana, että selvitän, jatkanko vai puranko.

Galisteo

H niin kuin Hope-mekko, mikä oli Instagramin mukaan kuluneen vuoden tykätyin kuvani sekä myös blogini suosituin ompelupostaus. Suosituin neulepostaus oli myös h:lla alkava eli Hnetur-islantilaispaita.

Hope Woven Dress
Hnetur

J niin kuin joulukalenteri. Tämän vuoden joulukalenteri ei tullut helpolla, koska olen koko vuoden käsitöiden suhteen mennyt ikään kuin virran mukana ilman sen suurempi suunnitelmia. Toki niitä vuosi sitten tein kuten ennenkin, mutta unohdin ne saman tien sen sijaan, että olisin aikatauluttanut tavoitteitani jotenkin. Siten koko joulukalenterini oli mennä sivu suun. Onnistuin vielä joulukuun alussa ja aatonaattonaattona saamaan kuumetaudin, mitkä olivat sammuttaa virtani kokonaan. Mutta kaikesta huolimatta sain kuin sainkin räpiköityä joka päivälle kalenteriluukun niin hyvin, että kipinä ensi joulua ajatellen on olemassa.

K niin kuin kirjoneule. Nykyään helppoa kuin heinänteko. Ei ahdista eikä purista niin kuin joskus aikaisemmin. Vielä voisin tosin sen tikapuu-tekniikan opetella, että eihän tässä valmiita olla. Ei lähelläkään, mutta varmuutta dominanssien yms. suhteen on karttunut kovasti. Dominanssi oli erityisesti tarpeen Hopi-neuletta tehdessä, mikä oli myös yksi Instagramin #bestnine2021.

Hopi

L niin kuin Luotsi-huivi (#bestnine2021).

M niin kuin Mukulasukat ja Maikki-mekko. Myös nämä kuvat olivat Instagramin tykätyimpiä kuvia kuluneelta vuodelta. Mukulasukkien ohje liittyi Nonnu Neulojan sukkalaatikko-haasteseen, mikä jäi minulta harmittavan vähästä kesken: muistaakseni jo alkukesästä minulla oli seitsemän, kahdeksan, paria valmiina, mutta sitten oikea ranne ja etusormi kipeytyi mystisesti niin kovasti, että olin lähes koko kesän neulomatta. Syksyn tullen yksinkertaisesti olin unohtanut kaikki ihanat sukkasuunnitelmat, mitkä olin haastetta varten tehnyt. No, niistä sitten uutena vuotena jatkaa taas…

Mukulasukat
Maikki-mekko

N niin kuin Nuppu Print Company, joiden Sydäntalvi-trikoosta ompelin taskutunikan Äiti Armaalle. Taskutunikan kaava on Ommellisen ja se on niin nerokas monin tavoin. Siinä on sellaisia ratkaisuja, että jopa minä uskalsin tehdä näitä joululahjoiksi useamman. Esimerkiksi kaavan mukana tulleen ohjevideon avulla ompelujälkeni on niin siistiä, että olen haljeta ylpeydestä. 🙂

Taskutunika (#bestnine2021)

O kuin Oslo-pipo. Jo vuosi sitten ihmettelin tämän pipon suosiota ja jatkan siitä tänäkin vuonna. Se on yhä luetuin postaukseni, minkä olen tehnyt siis vuonna 2018.

P niin kuin Pfaff, mikä rokkaa yhä yhtä lujaa yläsyöttäjänsä ja automaattisen päättelynsä vuoksi kuten viime vuonnakin. Myös Poniletti-kuosia tuli pitkästä aikaa ostettua tänä vuonna ja siitä tehty Emppu-hupparimekko sekä Kyyhky-mekko olivat Instagarmin yhdet #bestnine -kuvat.

Emppu-hupparimekko
Kyyhky-mekko

Q kuin Quilting eli tilkkutyöt kiinnostivat jo vuosi sitten kovasti ja niitä olin ajatellut tänä vuonna opettelevani. Ihan en siinä valmiiksi tullut, mutta kovin jo trikoojämiä leikellyt sekä muutaman neliön jo yhteen ommellutkin. Niitä on jo sen verran, että saisin ihan hyvän kokoisen tilkkutäkin tai useamman suuren sisustustyynyn päällisen. Niiden loppuun saattamista on hidastanut jahkailuni: yhdistelin kuoseja summanmutkassa, niin sain aikaan melko rumaa jälkeä. Nyt siis pähkäilen, että kestänkö niitä vähän pienempänä pintoina tyynyjen päällä vai annanko mennä silmät kiinni täkiksi asti.

R niin kuin Raidat -kirja (Veera Välimäki), mikä taitaa olla tulevan vuoden suurin neuleinspiraationi. Raidat vaan ovat niin ♥. Olenkin jo neulonut Anni-sukat, joihin halusin värit, joiden välillä ei ole suurta kontrastia. Samalla tyylillä ajattelin jatkaa tästä Aino-takkiin. Annit tosin eivät ole ihan oikeat Annit, koska olen neulonut niitä vähän siellä sun täällä, niin kantapäätkin tuli tehtyä oman pään mukaan.

Anni-sukat ja Raita-kirja

S niin kuin Suomu-takki. Myös yksi Instagramin vuoden tykätyimpiä kuvia. Ja onhan tämä ihana. ♥

Suomu

T niin kuin Tauko Magazine, minkä julkkaritapahtumaan sain kunnian ottaa osaa. Tämä tapahtuma nousee vuoden koho kohdaksi, kun pitkästä aikaa pystyi hieman kevyimmin mielin matkustamaan ja osallistumaan johonkin tapahtumaan. Se oli silloin se. Joka tapauksessa hyvin inspiroiva reissu monin tavoin, mihin vieläkin ajatuksissani palaan: ensi vuoden aikana suunnitelmissa on ainakin parin mekon ompelu, joihin jo kankaatkin on valmiina odottamassa. Toinen niistä on alla olevassa kuvassa oleva, @hommanhuoneen Sanne-Maijan päällä oleva rimpsumekko. Kesäksi sitten.

U niin kuin Unelmien Uunimies, joka on kannustava mieheni, joka toimii blogin taustalla muun muassa elävänä kameranjalustana ja -kaukolaukaisijana. ♥

V niin kuin viskoosi ja vohvelikangas ja ja ja … Onhan noita. Kankaat eivät tule minun jemmoistani loppumaan. Viimeisin villitykseni on jemmata viskoosikankaita, vaikka joustamattomien ompelu ei varsinaisesti ole vahvuuteeni. Vohvelikangastakin tuossa loppuvuodesta hamstrasin, kun halvalla sai. Voi veljet, ihan niin kuin sitä ompelisi sen vuoksi, että se olisi halvempaa kuin ostovaatteet. Sitähän se ei siis todellakaan ole. Tai ehkä joskus, mutta hyvin harvoin. Kuten esimerkiksi minulla tulee olemaan ensi vuonna edullisesta vohvelikankaasta ommeltu kylpytakki. 😉

W niin kuin Wool eli villa. Koronasta on tainnut seurata ainakin se hyvä asia, että neulomisbuumin myötä myös suomalainen villa on noussut suosioon. Niitä on kertynyt minullekin, kuten monen monituista muutakin kerää. Värimaailmani on melko synkeä, tosin mukana on aina jokin väriläiskä, jokin sen hetken ihastukseni. Tykkään neuloa enemmän ohuesta langasta kuin paksusta. Suosin myös pyöröpuikkoja ja looppaan tarpeen mukaan. Suosikkitekniikkani on ylhäältä-alas saumaton neulominen ja ehdottomasti neulon mieluummin neulepuseroita ja -takkeja kuin sukkia.

X niin kuin tuntematon x-määrä kankaita on jemmoissani. Näin taitaa olla lankojenkin suhteen. Nyt seuraakin tunnustus, että hamstraukseni on lähtenyt tänä vuonna ihan lapasesta. Viime vuonna onnistuin pääsemään lähes tulkoon plusmiinus nolla -tilanteeseen, mutta tänä vuonna olen – varmaankin – reilusti plussalla. Yksi syy siihen on se, että en ole pysynyt suunnitelmissani, vaan kuten jo aikaisemmin totesin, vaan ollut hetkellisten päähänpistojen vietävissä. En myöskään pitänyt kirjanpitoa, kuten viime vuonna. Siihen siis pitää palata, joten olen nyt jo kirjannut paremmin tavoitteeni, mitä haluan oppia ja tehdä sekä aikatauluttanutkin noita suunnitelmia. Lisäksi lisäsin blogin oikeaan sivuun otsikot, joiden alle kirjaan lankojen ja kankaiden tulot sekä menot. Jospa se julkisuus toisi paineita ja lisäsi, jos ei ihan kontrollia, niin ainakin tunnetta siitä. 🙂

Y niin kuin yksityiskohdat. Tänä vuonna kesän ompeluhaasteen vuoksi olen opetellut tekemään paljon erilaisia yksityiskohtia. Tämä on selvästi sellainen asia, minkä haluan ottaa mukaan tulevalle vuodelle. Hauskaa näpräämistä ja tekee yllättävän säväyksen lopputulokseen, vaikka yksityiskohta olisikin pienen pieni.

Itse tehty ompelumerkki

Z niin kuin zeuraava vuosi! 😉 Kuten viime vuosi sitten, toivon, että se olisi meillä kaikilla edellistään parempi! Kiitos, että olet tämän vuoden jakanut kanssani. ♥ Kiitollinen olen. 🙏🏻